Puun sisältä kuoriutuu karhu
Liettuassa Edmundas Vaiciulis tunnetaan kattilatalostaan. Hän on päällystänyt kattonsa ja seinänsä kattiloilla ja pannuilla, niinpä kilpailukarhullakin on kauha kämmenessään ja kippo sylissään. jarno artika Kuva: Viestilehtien arkistoILOMANTSI (MT)
Moottorisahan pärinää ja talttojen kilkutusta kuului koko loppuviikon ajan Ilomantsissa kauppojen nurkilla, puistoissa ja katujen varsilla.
Ja katsottavaa riitti. Karhu mielessä -kulttuurifestivaalilla jo toisena päivänä karhutaiteilijoiden teokset alkoivat saada hahmoa. Oli kauhan kanssa kokkaava karhu, puukannelta soittava, lohen pyydystänyt ja nukkuva metsän kuningas.
”Hienolta näyttää! Asun lähellä ja kierrän katsomassa kaikki teokset moneen kertaan”, sanoi eläkeläinen Maija Vilokkinen.
Suosikkinsa hän oli jo löytänyt.
”Se on suu auki virnistelevä, tumma karhu tuolla koirapuistossa. Kyllä minä ihmettelen, miten he osaavat. Voi ihme! Siitä vain rupeavat tekemään ja puusta ilmestyy karhu”, Vilokkinen ihasteli ja lähti uudelleen suosikkikarhuaan katsomaan.
Ylöjärveläinen Juha Rikhard Käkelähän siellä kaasuliekillä viimeisteli intiaanipäällikön viittaa kantavaa karhupäällikköä. Sylissä päälliköllä on pikkuruinen poikanen, johon Vilokkinen erityisesti oli mielistynyt.
Käkelä kertoi tutkineensa intiaanikulttuuria, jossa karhu on pyhä eläin ja löytäneensä sieltä tiedon, että sioux-heimoista kahdeksas päätti olla karhuja.
Kirvesmiehen ja metallisepän ammattitutkinnot suorittaneelle Käkelälle puunveistosta on tullut ammatti.
”Enää ei kerkiä maalaamaan”, kuvataidettakin aikoinaan tehnyt mies sanoo.
Hän kehui Karhu mielessä -tapahtumaa parhaiten järjestetyksi kilpailuksi, johon hän koskaan on osallistunut.
”Aamulla tullessani paikka oli siivottu. Majoitukset ja ruokailut on erinomaisesti järjestetty. Ei tarvitse muuta kuin antaa palaa. Todella mahtavaa puutakin on tarjolla”, Käkelä kiitti.
Kaukaisin vieras Florent Nagoba on tullut vaikean paperisodan jälkeen Beninistä saakka Ilomantsiin. Karhuun hän perehtyi internetin kautta, ja ideaksi hän otti talviuntaan nukkuvan karhun.
”Karhu tarvitsee talveksi lepopaikan, jotta saa Jumalalta kesäksi uudet voimat”, yleensä kovaa eebenpuuta työstävä Nagoba sanoi.
52-vuotias Nagoba on veistänyt puuta 25 vuotta ammatikseen. Sen lisäksi hän tekee koristepuusepän ja muurarin töitä kotimaassaan Beninissä.
”Olen esimerkiksi koristellut Keski-Afrikan tasavallan entisen presidentin kodin”, hän kertoi ja harmitteli, etteivät hänen omat työkalunsa olleet parhaita pehmeän kuusipuun työstämisessä.
Kilpailun lomassa hän aikoi opiskella moottorisahausta. Sitä työvälinettä hän ei ollut koskaan aiemmin edes kokeillut.
Kisan tuomaristoon kuuluivat Maaseudun sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen, ITE-taiteilija Eero Pulkki, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro ja Kuvataideakatemian professori Veli Granö.
Kesken kisan juukalainen Eero Pulkki keskittyi useassa eri pisteessä kiertämiseen, työvaiheiden tarkkailuun ja menetelmiin. Eroja ei hänen mukaansa kovin helposti löytynyt.
”Kaikki kilpailijat ovat huippumiehiä, sen näkee heti”, Pulkki kiteytti.
Ensi vuonna moottorisahaveiston SM-kilpailut pidetään Ähtärissä ja vuonna 2016 järjestysvuorossa on Ilomantsi
LIISA YLI-KETOLA
Kilpailijat
ovat huippumiehiä, sen näkee heti.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
