Hevonen pelkää palomiehen puhinaa
Pöytyä (MT)
Trollen tallilla Pöytyällä kurssitettiin kahdet opit keskiviikko-iltana. Palomiehet kouluttivat hevosihmisiä ja nämä palomiehiä.
Lassi Arvola riimuttaa hevosta ilman täyttä palomiehen varustusta. Hevonen pakenee karsinan laitoja pitkin mutta rauhoittuu pian. Hevosväki neuvoo ympärillä.
”Saadaan Ruusu pelastetuksi.”
Arvolalla on vaikeuksia, kun hän pukee savusukeltajan varusteet ja puhkuu hengityslaitteissaan. Hevonen pelkää tätä kumppania. Ohjasten laitto onnistuu lopulta.
”Hevosen kanssa pitää osata toimia oikein”, Trollen tallin yrittäjä Jaana Holappa kannustaa.
Karinaisten vapaapalokuntalaiset halusivat kerrata hevosen käsittelytaitoja. He riimuttavat ja taluttavat. Edelliskerrasta on vuosia. Osalla ei ole kokemusta hevosista.
”Koskaan ei harjoitella liikaa”, Karinaisten vapaapalokunnan päällikkö Ilkka Rantala kiittää.
Jonkun palomiehen poskipää punottaa, kun hevonen päällään töytäisi siihen. Holappa sanoo hevosta perimältään petoeläimeksi. Kriisissä se voi käyttäytyä arvaamattomasti.
Palomiehet vievät osan hevosväestä opettelemaan palon alkusammutusta. Muita neuvotaan tallin pihassa. Kahvitauon jälkeen oppilaspaikkoja vaihdetaan.
Rantala neuvoo hälyttämään heti, kun palosta on pienikin epäily. Talli ehtii palaa, jos ensin yrittää vartin huonosti sammuttaa. Happi loppuu liekeiltä, kun ovet ja ikkunat suljetaan.
Palopäällikkö kehuu Karinaisten vapaapalokunnan starttaavan viidessä minuutissa liikkeelle 98 prosentissa hälytyksistä. Hälytyksiä saattaa olla 120 vuodessa.
Pelastussuunnitelma kannattaa hevostalleillakin tehdä ja opetella. Rakennuksen piirros seinässä auttaa palokuntalaisia hahmottamaan työmaata.
Palomestari Marko Saarinen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kehottaa pitämään tallin käytävät siistinä. Vieras kykenee kulkemaan savussa ja pimeässä.
”Käytävät eivät saa olla varastopaikkoja.”
Marko Saarinen kannattaa leveitä käytäviä. Silloin hevonen ja palomies varusteistaan mahtuvat rinnan. EU-säädös vaatii 1,5 metrin käytäviä hevostalleillle.
Omistajan kannattaa ennakkoon miettiä, mihin pelastetut hevoset hätätilanteessa kootaan. Eläin saattaa palata talliin, jollei sitä aidata tai köytetä. Karatakin se voi.
Varsinais-Suomessa on palanut isoja navetoita ja sikaloita. Paula Avellan Auranmaan Ratsastajista sanoo hevosväenkin haluavan varautua pahimman varalta.
”Vastavuoroinen opetus sopii hyvin.”
Myyntipäällikkö Harri Saarinen Lähi-Tapiolasta laskee hevostallien palot selvästi harvinaisemmiksi kuin muissa eläinsuojissa Talleissa ei ole paljoa sähköä ja elektroniikkaa.
Vuosina 2006–2008 Suomen maatiloilla sattui 540 tulipaloa. Kahdeksan näistä oli tallipaloja. Suurimmassa palossa kuoli toistakymmentä hevosta.
Tulisijoista ja hormiston vioista syttyy eniten tallipaloja. Sähkölaitteet ovat suuri syy. Hiiret jyrsivät johtoja. Korjaustyöt aiheuttavat paljon paloja.
Hevostallien kunto vaihtelee Saarisen mukaan suuresti. Uudet rakennetaan jo hyvin. Alkusammutuksen kalustoa kannattaa varata. Hälytyslaitteisto maksaa 5 000–10 000 euroa.
”Ne ovat pieni kustannus hyötyyn nähden.”
Timo Kesti juoksee ja suunnistaa ja jaksaa hyvin vapaapalokuntalaisena. Uraa on liki 60 vuotta. Mies iloitsee, että Karinaisissa liittyy paljon nuoria joukkoon.
Juhani Viitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
