Kyyttöjuustoja kuluttajan pöytään?

"Hyvällä tuotteella on kiehtova tarina. Se on kaiken a ja o." Näin sanovat brändäyksen asiantuntijat. Voisiko olla siten helpompaa tuotteistettavaa kuin itäsuomalainen juonoselkä, lapinlehmä tai länsisuomenkarjan lehmä?

Näiden lehmien esiäidit ja esi-isät ovat märehtineet 4 000 vuotta Suomen kamaralla ja varmistaneet, että selvisimme hengissä sukupolvesta toiseen. Mutta miten saisimme maatiaislehmien maidon ja lihan tuotteistamiseen vauhtia?

Tuotteistaminen on – jos ei nyt aivan täydellinen kohtalonkysymys – ainakin äärimmäisen tärkeä lenkki varmistamaan alkuperäiskarjan rotujen ja niiden geenien tulevaisuus.

Kun kaupassa päivittäisiä ostoksia tekevä kuluttaja ostaa lapinlehmän maidosta tehtyä juustoa ja ravintolan asiakas tilaa kyyttöburgerin, heijastuu tällainen kysyntä lopulta siihen, että eläinten määrä kasvaa.

Tutkimuksen valossa näyttää vahvasti siltä, että on joukko kuluttajia, jotka ovat kiinnostuneet ostamaan alkuperäisrodusta valmistettuja tuotteita.

Kyytön, lapinlehmän ja länsisuomenkarjan lehmien maito sopii hienosti juuston, jugurtin, viilin ja jäätelön tekoon. Maidon lisäksi alkuperäiskarjan liha on laadukasta, "herrojen herkkua". Maidon tuotteistaminen lienee käytännössä haastavampaa.

Muutaman lehmän maidosta voi valmistaa tuotteita naapurille. Kun tuotteistettavana on usean nupopään maito ja tuotteita halutaan useille kotitalouksille, tarvitaan hyvää suunnitelmaa, laitoslupaa, helposti pestäviä pintoja pienmeijerissä, kylmiötä ja sitä brändäystä.

Logistiikan ja kustannusten kannalta on parempi jatkojalostaa omien kyyttöjen maitoa omassa pienmeijerissä. Vaihtoehtoisesti maidon voi ostaa toiselta lähiseudun tuottajalta ja keskittyä juustolan pyörittämiseen. Tarvitaan siis "suomenkarjakeskittymää" pienmeijerin lähiseudulle.

Yhteiskunta voi helpottaa alkuperäiskarjasta kiinnostuneiden tuottajien ja jatkojalostajien pyrkimyksiä. Yrittämistä ei saa tehdä pykäläviidakolla taloudellisesti täysin mahdottomaksi. Tarvitaan maatiaisjärkeä viranomaisvaatimuksiin kuitenkin siten, että laadusta ei tingitä.

Yhden mahdollisuuden tuottajalta kuluttajalle tarjoavat Reko-renkaat. Ne ovat lähiruokarenkaita, joissa kuluttaja ostaa tuotteet suoraan tuottajalta ilman välikäsiä.

Uusia yhteistyömuotoja tuottajien, jatkojalostajien, kuluttajien, kaupan ja ravintoloiden välillä voidaan kehittää ja avata netti-, WhatsApp- ja muita älypuhelinsovelluksia tuotteistamisen avuksi.

Alkuperäiskarjasta valmistettujen tuotteiden saanti kauppoihin ja kuluttajien ruokapöytään ei ole ainakaan tuotteiden tarinasta kiinni – ne ovat täynnä kulttuuriamme.