Älä syö mitään
Tämä maa on raivattu ruisleivän voimin. Raakaa voimaa vaativat metsätyöt eivät olisi onnistuneet ilman sian kylkeä.
Kenttäkeittiön toiminta oli ratkaiseva tekijä, joka auttoi suomalaisia sotilaita kestämään talvisodan koettelemuksia.
Kansakunnan tuolloisesta ravitsemustilasta kertoo, että sotakesien marjanpoimintaennätykset ovat voimassa edelleen.
Ei ihme, että nälkäiset suomalaiset muistivat aiemmin siunata leipänsä.
Ennen siis syötiin, mitä saatiin. Raadettiin ja kuoltiin nuorena.
Nyt on toisin. Nälkä on voitettu. Ongelma on kääntynyt toiseksi, kansa elää pitkään mutta lihoo varhain ja voi huonosti.
Ruuan eteen ei tarvitse tehdä töitä entiseen malliin. Ehkä siitä johtuvat erilaiset ruokaan liittyvät kommervenkit.
Järkevän tekemisen puuttuessa huomio kiinnittyy syömiseen. Erilaisilla ihmedieeteillä haetaan huomiota ja sisältöä elämään.
Joku aika sitten suosiossa ollut karppaaminen meni monelta ylitse. Leivän ja viljan välttely sai suorastaan fanaattisia piirteitä.
Kovimmat karppaajat todistivat oman tiensä autuaaksi tekevästä vaikutuksesta ja käännyttivät muita samaan uskoon maallikkosaarnaajan kiihkolla.
Heidän intonsa käänsi leivän ja perunan kulutuksen laskuun.
Voi ja kananmunat nousivat kiellettyjen listalle jo vuosikymmeniä sitten. Juuri nyt ne taitavat tosin olla pannasta vapaina, mutta onko siihen luottamista.
Mitä tässä oikein uskaltaa enää syödä?
Muistoissa on hullun lehmän tauti, joka herätti pelkoa valtiotasolla asti. Sen jälkeen ruokaturvallisuuden panostettiin tosissaan.
Silti paljastui, että jobbarit ovat syöttäneet meille hevosta nautana ties kuinka pitkään.
Se ei anna oikein hyvää kuvaa valvonnasta. Ei siis varmuuden vuoksi syödä nautaa. Ainakaan ulkomaista.
Kotimaassa kaiken pitäisi olla hyvin. Paitsi, että iltapäivälehtien nettisivuilla lihatiskien myyjät kertovat totuutena, miten vanhaa jauhelihaa on sekoitettu surutta tuoreen sekaan ja lopulta vanhat siankyljet ja kalat grillataan ja savustetaan.
Ei siis syödä lihaa, kun siitä ei voi tietää.
Vaan ei ole helppoa kasvissyöjälläkään. Kasviksia kannattaa välttää etenkin ulkomailla, jos ei halua ehdoin tahdoin vatsatautia.
Viime päivinä sama ongelma on todettu pakastetuista tuontimarjoista, joiden puhtaudesta ei ole takeita. Niistä voi saada hepatiitin.
Taitaa mennä nesteravinnoksi.
Toisaalta virvotusjuomat ne vasta pahoja on. Niissä on joko sokeria ylenmäärin tai sitten sokeri on korvattu muilla aineilla, joiden haittavaikutuksia voi vain arvailla.
Ja kaikki tietävät, ettei vesikään ole turvallinen vaihtoehto. Likaista vettä saadakseen ei tarvitse mennä edes ulkomaille.
Tuoreet uutiset kertovat, että suomalaisten ravintoloiden jääpalalaitteet ovat varsinaisia bakteerikasvattamoja.
Lähes kaikkien ravintoon liittyvien ongelmien lähtökohta on kuluttajien halu halpaan ruokaan. Ei tajuta, että puoli-ilmainen ruoka ei voi olla kovin laadukasta.
Oikotietä onneen ei ole. Selvää on, että ilman kotimaista tuotantoa ja sen laatuketjuja olisimme hukassa.
Pidetään niistä kiinni. Ja syödään mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti.
jarmo.palokallio@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
