Sieniasiantuntija: ”Joka vuosi tulee maanantaisin kyselyjä, mitä me eilen syötiin”
Pertti Salo tunnistaa työkseen sieniä ja vastaa myös syksyisin sienestäjiä askarruttaviin kysymyksiin.
Isohapero ei lukeudu vaarallisten sienten joukkoon, vaan on erinomainen ruokasieni. Kuva: Kari SalonenSalon kokemuksensa mukaan, joka vuosi on ihmisiä, jotka eivät välitä sienestyksen ohjeesta numero yksi: tunne, mitä poimit.
Sillä voi olla hengenvaarallisia seurauksia.
”Joka vuosi tulee maanantaisin kyselyjä, mitä me eilen syötiin.”
Suomessa on noin 50 vaarallisen myrkylliseksi luokiteltua sientä. Samassa sienisuvussa voi olla herkullisia ruokasieniä ja myrkyllisiä sieniä.
Salo on ammatiltaan tavallaan sienten kirjastonhoitaja. Hän hoitaa kuivattuja sienikokoelmia Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Niitä lainataan ympäri maailmaa samaan tapaan kuin kirjojakin.
”Sienten hyllyttäminen on paljon vaikeampaa, koska pitää tietää, mitä ne ovat.”
Apunaan hänellä on kollegat. Sienitutkimuksessa on pakko erikoistua, sillä lajeja on tuhansia.
”Esimerkiksi seitikkejä tunnetaan Suomesta noin 600, mutta niitä on paljon enemmän”, Salo kertoo.
”Niitä ei voi maastossa tunnistaa. Niille tarvitsee vähintään mikroskoopin ja suuressa osassa vielä dna:ta, ennen kuin pystyy sanomaan, mikä se on.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
