Korona-aika karsi suomalaisten osallistumista yhteen auttamismuotoon, kylätoiminta ja naapuriapu porskuttavat yhä pinnalla
Kuusi kymmenestä on tarjonnut apua toiselle kotitaloudelle viimeisen kahden vuoden aikana, Tilastokeskus kertoo.
Kaupassa asiointi naapurille on ollut suosittu auttamistapa myös korona-aikana. Kuva: Esko Keski-VähäläVapaaehtoistyöhön osallistuminen väheni selvästi korona-aikana 10 vuoden takaisesta.
Tuttavilta, sukulaisilta tai naapureilta saatiin myös aiempaa harvemmin apua, mutta silti 60 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista oli auttanut muita esimerkiksi ostoksissa ja asioinneissa.
Vapaaehtoistyöhön osallistuminen väheni selvästi korona-aikana 10 vuoden takaisesta. Tuttavilta, sukulaisilta tai naapureilta saatiin myös aiempaa harvemmin apua, mutta silti 60 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista oli auttanut muita esimerkiksi ostoksissa ja asioinneissa.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vuosina 2020–2021 vapaaehtoistyötä teki 23 prosenttia yli 15-vuotiaista, kun vuonna 2009 osallistujia oli 29 prosenttia. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen oli vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä.
”Tutkimuksen tiedonkeruun aikana käynnissä ollut koronapandemia on todennäköisesti vaikuttanut mahdollisuuksiin tehdä vapaaehtoistyötä”, sanoo yliaktuaari Juha Haaramo Tilastokeskuksen tiedotteessa.
”Toisaalta 15–24-vuotiailla vapaaehtoistyön tekeminen väheni selvästi jo vuodesta 1999 vuoteen 2009, joten kysymys voi olla osin myös pitempään jatkuneesta ilmiöstä kuin vain erikoiseen ajanjaksoon liittyvästä asiasta.”
Vapaaehtoistyötä tehtiin vuosina 2020–2021 eniten taloyhtiötoiminnassa, asuinalueyhdistyksissä ja kylätoimikunnissa. Eniten vapaaehtoistyötä tekivät työikäiset eli 25–64-vuotiaat ja toimihenkilöt.
Eniten vastuu- ja luottamustehtäviä oli maatalousyrittäjillä, runsaalla kolmanneksella.
Naapureitaan naiset auttoivat useimmiten ostoksissa, lastenhoidossa, ruoanlaitossa ja siivouksessa.
Miehet puolestaan auttoivat useimmiten korjaus- ja rakennustöissä, kuljetuksissa ja muutoissa, ostoksissa ja asioinneissa, piha-, lumi- tai puutarhatöissä sekä tietokoneen, älypuhelimen tai muun digitaalisen laitteen käytössä tai päivittämisessä.
Useimmin oli autettu ystäviä, työtovereita tai naapureita sekä omia tai puolison vanhempia. Miehet auttoivat ystäviä, työtovereita tai naapureita useammin kuin naiset. Omia tai puolison aikuisia lapsia naiset auttoivat puolestaan miehiä useammin.
Lue myös:
Naapuriin tutustuminen voi muuttua säästöksi – tavaroiden lisäksi myös taidot tarjolle
Talkoilla rakennettu Nakuranta on kyläläisten kohtaamispaikka Maaninkajärven rannalla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
