Naapuriin tutustuminen voi muuttua säästöksi – tavaroiden lisäksi myös taidot tarjolle

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys järjesti elokuussa ensimmäistä kertaa kyläjuhlan, johon kaikki lahtelaiset kutsuttiin. Vilhonkatu valjastettiin kirpputoriksi. Kuva: Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry

Naapurilla on tikkaat, mutta kehtaisiko niitä pyytää lainaan? Kuinka paljon tulisi säästöä, jos peräkärryn ostaisi naapurin kanssa puoliksi?

Naapuri on monelle tuntematon henkilö. Siksi Lahdessa Anttilanmäen asuinalueella on käynnissä monia hankkeita, joiden tavoitteena on edistää arjen kierto- ja jakamistaloutta. Tarkoituksena on testata muun muassa yhteisomistajuutta.

Anttilanmäen puutaloalue sijaitsee Lahden rautatieaseman kupeessa kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen sihteeri Maria Hyvönen kertoo, että asukkailla on vaihtelevia syitä lähteä mukaan lainaamiseen, vaihtamiseen ja yhdessä omistamiseen.

”Yksi tärkeä syy on varmasti rahan­säästö, ja monella on myös pulaa säilytys­tilasta. Kun ei osta kaikkea omaksi, säästää sekä rahaa että tilaa. Lisäksi omien kulutustottumusten kyseenalaistaminen ja ihan puhdas uteliaisuus vetävät ihmisiä mukaan. Kaikki syyt ovat yhtä hyväksyttäviä.”

Alueen ensimmäinen askel kohti järjestäytyneempää yhteisöllisyyttä on vuonna 1996 perustettu kasvipankki, jonka ajatuksena on vaalia alueelle tyypillisiä perinnekasveja.

Yhteisomistajuus ja kiertotalous alkoivat viime vuonna ottaa Anttilanmäellä uusia kierroksia, sillä arjen kiertotalouskeskus Jalotus ry Keravalta alkoi sparrata Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistystä osana Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Maailmanjalostus-hanketta.

Hankkeen tarkoituksena on edistää kiertotaloutta, yhteisomistajuutta, vanhan korjaamista ja itse tekemistä. Alueella on tehty samoja asioita jo vuosikymmeniä, mutta ennen siitä puhuttiin naapuriapuna.

Tähän mennessä alueella on asukasyhdistyksen johdolla muun muassa inventoitu, mitä asukkaat olisivat valmiita antamaan lainaan tai millaista apua he olisivat valmiita tarjoamaan.

”Tarjolle tuli esimerkiksi peräkärryjä, lehtipuhaltimia, puutarhakalusteita, metallityöosaamista, lumenkolausta ja it-taitoja. Kävi myös ilmi, että kaikelle mainitulle on kysyntää”, Hyvönen kertoo.

Lainaaminen tapahtuu vielä pitkälti tutuille soittelemalla sekä pienehköjen piirien Facebook- ja Whats­App-ryhmissä kyselemällä.

Alueella on yli vuoden ollut oma Facebook-ryhmä esimerkiksi vaatteiden lainaamiselle, ja siellä ovat liikkuneet erityisesti naisten juhlavaatteet.

Anttilanmäelle on tarkoitus saada tänä vuonna käyttöön alueen oma sovellus, eli yhteisöalusta, jolla kaikki halukkaat pääsevät osaksi lainaamis- ja vaihdantapiirejä.

Hyvönen painottaa, että lainaamista ja muutakin naapuriapua helpottavat yhteisesti sovitut pelisäännöt, sillä kenenkään ei ole mukava elää kiitollisuudenvelassa.

Hänellä on vinkki niille, jotka miettivät, miten saisi oman naapurustonsa, kylänsä tai kaupunginosansa ihmiset mukaan yhteiseen tekemiseen.

”Kaikki lähtee siitä, että porukka tuntee toisensa. Tapahtumat ovat hyvä keino tutustuttaa ihmisiä toisiinsa.”

• Talkootyöllä tarkoitetaan satunnaisesti ja ilman korvausta tehtävää työtä. Talkootyö on niin sanottua ”jokamiehentyötä”, joka ei yleensä edellytä erityistä pätevyyttä.
• Naapuriavussa on myös kyse korvauksetta toisen henkilön, kuten ­sukulaisen, ystävän tai naapurin, hyväksi tehtävästä satunnaisesta työstä.
• Vastavuoroisuus- eli vaihtotyö ­perustuu kahden­keskiseen ­sopimukseen: toinen sopimus­puoli tekee työtä toiselle sillä ehdolla, että tämä puolestaan tekee hänelle työtä.
• Monenkeskinen vaihtotyö viittaa järjestelmään, jossa työsuorituksia vaihdetaan vaihto­piirin henkilöiden kesken. Tällaisia ovat esimerkiksi useat aikapankit.
• Tietoa työmuotojen verotuksesta löytyy ­Verohallinnon sivuilta.