Valtion velkaantuminen ei taitu
Valtiovarainministeriö (VM) heikensi viime viikon suhdanne-ennusteessaan tämän vuoden talouskasvuennustettaan miinus 0,4 prosenttiin, kun maaliskuussa ministeriö ennusti vielä saman verran plussaa.
Syksyllä talous alkaa hitaasti kohentua. Ensi vuoden kasvuksi VM arvioi 1,2 prosenttia ja seuraavana vuonna 1,9 prosenttia.
Valtiontalouden arvioidaan jäävän ensi vuonna kuusi miljardia euroa alijäämäiseksi.
Hitaasti kasvava talous sekä suuret velat merkitsevät sitä, että hallitus ei pääsisi näillä näkymin toiseen hallitusohjelman perälauta-tavoitteeseensa eli valtion velkaantumisen taittamiseen.
Toinen tavoite oli valtiontalouden alijäämän rajoittaminen yhteen prosenttiin kokonaistuotannosta. Tämän tavoitteen toteutuminen on todella kaukana, sillä VM ennustaa alijäämäksi 2,5 prosenttia vuonna 2015, jolloin neljän vuoden hallituskausi loppuu.
Velkaantumisen taittaminen sen sijaan voi vielä onnistua hallituksen toimilla, mutta se merkinnee lisäleikkauksia tai veronkorotuksia.
VM arvioi valtionvelan kasvavan ensi vuonna 48 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja 48,3 prosenttiin vuonna 2015.
Hallitusohjelman mukaan velkasuhteen pitäisi taittua vuonna 2015, ja pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vahvisti viime viikolla eri tiedotusvälineille, että hallitus pitää kiinni siitä.
VM:n vakausyksikön päällikön Mikko Spolanderin mukaan velan taittaminen tarkoittaa 500 miljoonan euron sopeutusta eli joko valtion säästöjä tai verojen korotuksia.
Hänen mielestään sopeutus on tärkeää, mutta kasvua vahvistavat toimet olisivat paljon tärkeämpiä.
Hallitus pyrkii pitämään lupauksistaan kiinni kansainvälisen uskottavuuden vuoksi, jotta Suomen luottoluokitus pysyisi parhaassa luokassa.
VM:n katsauksen mukaan Suomen suurten ongelmien ydin on siinä, että teollisuuden vienti ja investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat liian vähäisiä.
Teollisuustuotanto laskee edelleen, tänä vuonna lähes viisi prosenttia. Kokonaistuotanto ei saavuta vieläkään vuoden 2008 lukuja.
Suomen vienti kasvaa maailmankauppaa hitaammin, tänä vuonna kasvua ei tule lainkaan.
VM:n kansantalousosaston suhdannepäällikkö Mika Kuismanen arvioi, että Suomen viennin hidas kasvu johtuu siitä, että jo 1990-luvulta lähtien erityisesti Aasiassa on alettu tuottaa runsaasti ja edullisesti niitä tavaroita, jotka ovat Suomen viennin avainaloja.
Viennin arvioidaan pohjautuvan entistä enemmän investointeihin liittyviin palveluihin eli varsinainen tavaravienti ei paljon kasva.
Kuismasen mukaan yleinen käsitys siitä, että palvelut korvaisivat teollisuutta, on väärä. Hänen mukaansa suuri osa palvelujen kasvusta riippuu teollisuustuotannon kasvusta.
Rakentamisen elvyttämisellä saavutetaan lyhytaikaista elpymistä, mutta tärkeintä olisi investoida nykyistä enemmän tehtaisiin.
Normaalisti talousennuste tehdään siten, että riskit muutokseen joko myönteisemmäksi tai kielteisemmäksi ovat samansuuruiset. Tällä kertaa riski muutoksesta on Kuismasen mukaan vain kielteiseen suuntaan.
Esimerkiksi työttömyysasteen VM on arvioinut pienentyvän, mutta mikäli leikkauksia tulee ja euroalueen kasvu heikkenee entisestään, työttömyys pahenee.
Yksityisen sektorin kilpailukyvyn paraneminen olisi paras lääke nostaa Suomen taloutta, Kuismanen toteaa.
Työmarkkinoiden rakenteet estävät työllistymistä. Siitä kertoo se, että Suomessa on avoimia työpaikkoja ja työttömyyttä eli työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Joidenkin henkilöiden ei kannata ottaa työtä vastaan, joidenkin työnantajien ei kannata palkata.
Kuismasen mukaan rakenteellinen työttömyys Suomessa on kuuden prosentin paikkeilla ja todellinen 8,3 prosenttia.
Pari prosenttia työvoimasta eli kymmeniä tuhansia henkilöitä pääsisi helpohkosti työhön ratkaisemalla kohtaanto-ongelma, joka liittyy asuntoihin, työehtoihin ja sosiaaliturvaan.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
