Projektiputki ja tiekartta 15-kertaistavat EU:n investointipaketin
jukka pasonen Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Jos EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen onnistuu tehtävässään, hänen johtamansa investointipaketti tuottaa 21 miljardin euron sijoituksella 315 miljardin euron investoinnit.
Komissio julkisti keskiviikkona investointisuunnitelman, jonka avulla EU:n talous yritetään kääntää kasvuun. Katainen on vastuussa tavoitteen toteutumisesta.
Hänellä on kolme vuotta aikaa 15-kertaistaa EU:n sijoittama pesämuna.
Kataisella on käytössään kolme työkalua. Rahat tärkeimpiin kohteisiin ohjaava projektiputki, kunnianhimoinen tiekartta sekä julkisin varoin taattu Euroopan investointipankin EIP:n rahasto.
Tiekartan tehtävä on muuttaa Eurooppaa kiinnostavammaksi sijoittaa sekä poistaa hallinnon esteitä investoinneilta.
Ohjelman on tarkoitus sysätä liikkeelle investointeja, jotka on talouden heikon tilan vuoksi jätetty toteuttamatta.
Alkusysäyksen 21 miljardille eurolle perustetaan rahasto, josta EIP myöntää lainoja. 16 miljardia tulee EU:n budjetista ja viisi miljardia EIP:ltä. Rahaston pitäisi olla käytössä ensi kesänä.
”Kokonaisuudessa lainananto rahastosta reaalitalouteen voi nousta 60 miljardiin euroon”, Katainen sanoo.
Kataisen mukaan rahoitusta saavat myös aikaisempaa suuremman riskin hankkeet.
Suunnitelma on vasta luonnos, joten vielä ei ole tietoa, mille aloille investointeja ohjataan. Kasvavia alojen kuitenkin pitää olla.
Komissio nosti esille teiden rakentamisen ja energian sekä tietoliikenteen infran parantamisen. Erityistä huomiota saavat pienet ja keskisuuret yritykset.
Esimerkiksi maataloutta Katainen pitää kasvualana (MT 12.9.). Silloin hän puhui EU:sta mutta ei täsmentänyt, pitääkö myös Suomen maataloutta kasvualana.
Maakohtaisia määrärahoja ei ole, vaan hankkeen uskottavuus ratkaisee rahoituksen. Helsingin Sanomien mukaan Suomi on ehdottanut miljardien arvosta hankkeita ohjelmaan.
Etua on siitä, että toimialalla on jo valmiina kasvusuunnitelma ja hankkeiden valmistelu on pitkällä. Jos nyt aloittaa, ei uskottava suunnitelma ehdi valmistua kesään mennessä.
Komissiolähteiden mukaan maatalous voi päästä mukaan ohjelman investointeihin biotalouden eli esimerkiksi uusiutuvan energian kautta.
Komission mukaan kaikkia jo olemassa olevia keinoja käytetään tavoitteen saavuttamiseksi.
Joidenkin vanhojen ohjelmien uusiminen on kuitenkin pahasti kesken. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen vuosien 2014–2020 ohjelmat pitäisi saada käyttöön alkuvuonna. Niiden alkaminen uhkaa viivästyä ensi kesään.
Ohjelmat sisältävät investointitukia yrityksille, joten niiden tuoma hyöty Kataisen hankkeeseen voi viivästyä puoli vuotta.
Komissio pitää arviota 315 miljardin euron kokonaisinvestoinneista varovaisena. Komissio väläyttää, että toimenpiteiden vaikutus voi olla jopa 330–410 miljardia.
Arvio on tehty aiempien kokemusten perusteella.
Ohjelmaa kritisoivat eivät usko alkupotin 15-kertaistumiseen. Espanjan komissaari Miguel Arias Cañete myönsi, ettei niin käy ainakaan suurissa hankkeissa.
”Jos rakennetaan tietä kaupunkien ulkopuolelle, ei se vaikuta niin paljon. Mutta pienet hankkeet tiheillä alueilla voivat tuottaa enemmänkin.”
Ohjelma sai suurten puolueiden kannatuksen parlamentissa.
Kataisen toivoo jäsenmaiden osallistuvan ohjelmaan, sillä ilman jäsenmaiden apua Euroopan talous ei lähde kasvuun.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
