Villisiat asettuivat rytinällä Pirkanmaalle: vilja sotkeutui sorkkiin ja perunat hävisivät pellosta
Viljanviljelijä Juha Hopsu laskee villisikojen aiheuttamien vahinkojen nousevan kymmeneen tuhanteen euroon.
Villisikalauma on tässä kuussa käynyt jo kaksi kertaa Murtojen pihanurmen ja istutusten kimpussa. Sikojen lisääntyneet tihutyöt harmittavat kyläläisiä. Jälkiä silmäilevät Juha ja Susanna Hopsu (vas.), Olavi Lehto, Esko Yli-Pärri, Matti Murto ja Erkki Heikkilä.Pentti ja Elli Murron pihamaa Viitapohjan kylässä Tampereen ja Oriveden rajalla on surkean näköinen. Nurmikkoa kynnetty mullalle ympäri pihaa, koristepensaiden juuret on tongittu esiin ja hiljattain istutettu tammi on katkottu.
Murtojen peltoja viljelee vuokralaisena naapurissa asuva kasvinviljelijä Juha Hopsu. Hänen viljelyksensä ovat saaneet osansa villisikojen vahingonteoista.
”Vahinkoja on reilulla 30 hehtaarilla kaura- ja vehnäpelloilla”, hän kertoo.
Siat ovat kaivelleet ja tallanneet kasvustoja ja tonkineet suojakaistat mullokselle.
”Puhutaan yli kymmenen tuhannen euron vahingoista. Kohta on siirryttävä pelkkään heinän siemenen tuotantoon. Minulla alkavat viljelykelpoiset kasvit loppua kesken.”
Viitapohjalaiset kertovat villisikojen ilmestyneen seudulle kolmisen vuotta sitten. Ja näin nopeasti kylässä on päällä sikakriisi vahinkojen vuoksi.
Erkki Heikkilä kertoo viime kesän perunan viljelystään.
”Kuudes kesäkuuta istutin perunan. 18. kesäkuuta kaikki siemenperunat oli syöty.”
Hän näyttää valokuvaa istutetusta perunamaasta ennen ja jälkeen sikalauman vierailun. Siat ovat kuopineet pellon tasaiseksi, vaoista ei ole tietoakaan.
”Perunamaalla pitää olla kolminkertainen sähkölanka. Olen laittanut ylimmäiseksi emakkolangan, keskelle porsaslangan ja alhaalle jänislangan”, neuvoo Olavi Lehto.
”Jos säilörehunurmet alkavat näyttää tuolta kuin tuo nurmikko, se ei enää ole hauskaa”, miettii lypsykarjatilaa Pohtolan kylässä Tampereen Teiskon puolella pitävä Esko Yli-Pärri.
Villisikojen aiheuttamista vahingoista suivaantuneiden karvaat kokemukset eivät yllätä lainkaan Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelijaa Ohto Saloa.
”Villisiat tulevat uusille alueille yllättäen. Vahinkoja tulee, se on ihan selvää.”
Villisiattomilla alueilla voi olla vaikea kuvitella öisin kulkevien sikalaumojen tehokkuutta. Salo tähdentää, että villisika voi aiheuttaa paljon suuremmat vahingot kuin muut riistaeläimet, esimerkiksi hirvi tai pienemmät hirvieläimet.
Asiaa hankaloittaa vielä se, että villisika on vaikeampi metsästettävä kuin moni muu suurriistaeläin. Se ei tule säännöllisesti ruokintapaikoille ja sen käyttäytymistä on vaikeaa ennakoida koirajahdissa.
Sikoihin kyllästyneet toivovat kovaa pakkastalvea sikakantaa hillitsemään, mutta siitä ei Salon mukaan olisi paljoakaan apua. Viisivuotias villisikaemakko voi saada 5–10 porsasta, joten lisääntyminen käy nopeasti.
”Metsästyksessä avainasemassa ovat sellaiset alueet, joilla ei vielä ole pahnueita joka kesä. Leviämisalueilla hillitseminen on helpompaa kuin esimerkiksi Kaakkois-Suomessa. Tehokkain pyyntitapa on talviajan koirapyynti”, Salo suosittelee.
Pohjoisella Pirkanmaalla villisikoja ei vielä ole juurikaan havaittu. Pohjanmaalla lajista on tehty havaintoja parin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kuinka elinvoimainen villisikakanta sopisi sellaisille seuduille, joilla viljellään runsaasti esimerkiksi perunaa?
”Villisikojen ja perunanviljelyn yhteensovittaminen on haastavaa”, Salo muotoilee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
