Fennovoiman ydinvoimala uudestaan eduskuntaan
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen on edelleen vakuuttunut, että ydinvoimala rakennetaan. Soronen esitteli voimala-alueen kaavapiirustuksia helmikuussa 2011. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoFennovoima jätti eilen työ- ja elinkeinoministeriölle hakemuksen, jossa pyydettiin täydennystä Hanhikivi I:n ydinvoimalan periaatepäätökseen. Yhtiön mukaan hanke on nyt muuttunut niin paljon, että vuonna 2010 hyväksyttyä päätöstä on sorvattava.
Tähän saakka elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on vaatinut Fennovoimalta lisäselvityksiä ympäristövaikutuksista ja turvallisuudesta.
Hakemus tarkoittaa sitä, että eduskunta joutuu ottamaan siihen kantaa. Tavoitteena on, että hallitus käsittelisi täydennystä kesäkuussa ja eduskuntaan se menisi heti syyskauden alkaessa.
Vapaavuoren mukaan kyse ei ole uudesta luvasta eikä kikkailusta uuden luvan välttämiseksi. Hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella ei myönnetä uusia periaatepäätöksiä ydinvoimalle.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on samaa mieltä: kyse ei ole uudesta periaatepäätöksestä.
”Tämä täydentää olemassa olevaa lupaa muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Se ei ole kikkailua, sillä laki ei ole tällaista tilannetta ennakoinut. Tätä vähemmän kikkailevaan juridiseen tulkintaan emme pysty”, Vapaavuori sanoo.
Oikeuskansleri on Vapaavuoren mukaan tulkinnan hyväksynyt. Jo myönnettyä lupaa ei voi perua.
Hankkeen uutta käsittelyä haki Fennovoima itse.
Täydennystä haetaan, jotta vältyttäisiin valituskierteeltä rakentamisluvasta.
Yksi peruste valitukselle voisi olla, ettei hanke ole enää alkuperäisen periaatepäätöksen mukainen.
Rakentamislupaa on haettava viimeistään kesällä 2015.
Pyhäjoen kunta joutuu myös ottamaan uudestaan kantaa voimalaan.
Vuonna 2009 hanke hyväksyttiin valtuustossa äänin 16–5. Kunnanjohtaja Matti Soronen arvioi Ylelle, että uusi päätös hyväksytään samansuuntaisella enemmistöllä.
Sorosta ei hankkeen uusi eduskuntakäsittely yllättänyt.
Hanhikivi I:n ydinvoimalan pitäisi tuottaa sähköä Pyhäjoella vuonna 2024.
Eduskunnassa periaatepäätös hyväksyttiin vuonna 2010 äänin 121–71.
Ukrainan kriisin vuoksi hankkeen venäläisomistuksen koko herättää keskustelua.
”Venäläiset mielellään omistaisivat niin paljon kuin pystyisivät. Meidän tavoite on, että venäläisomistus pitäytyisi nykyisessä kolmanneksessa”, Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavainen sanoo.
Ydinenergialaki ei ota kantaa voimalan omistuspohjaan.
”On täysin hallituksen ja eduskunnan arvioitavissa, millainen omistus on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Itse olen sitä mieltä, että omistuksen täytyy olla selkeästi suomalainen”, Vapaavuori sanoo.
Tällä hetkellä suomalaisten omistus on 50,2 prosenttia, venäläinen Rosatom omistaa kolmanneksen ja loput on myynnissä. Vapaavuorta suomalaisen omistuksen määrä ei tyydytä.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
