Kuntarakennelaki määrää selvittämään kuntaliitoksia
Yksi viidestä kuntauudistuksen palikasta lyödään lukkoon tänään keskiviikkona, kun eduskunta päättää kuntarakennelaista.
Kuntarakennelaki (aikaisemmin kuntajakolaki) kuulostaa pahaenteiseltä, mutta ei sisällä listaa kuntien määristä tai uusia pykäliä pakkoliitoksista. Sen sijaan se määrittää ehdot, joiden perusteella ryhdytään tekemään selvityksiä kuntaliitoksista.
Selvityksen joutuvat tekemään kunnat, joilla ei ole palveluiden edellyttämää väestöpohjaa, riittävää työpaikkaomavaraisuutta tai jotka ovat taloudellisesti heikossa asemassa.
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen arvioi, että liitosselvityksiä tehdään kymmeniä.
Taloudellisesti erityisen heikkojen kuntien pakkoliitosuhka säilyy.
Sulosen mukaan kuntarakennelaki yhdessä sosiaali- ja terveydenhuoltolain (sote) kanssa ovat kuntauudistuksen poliittisesti vaikeimmat.
”Ne ovat kuntauudistuksen perusta. Muut lait kyllä sopeutuvat niihin. Hyvä, että ne on kytketty yhteen, koska sote-uudistus on niin suuri osa kuntien toimintaa”, Sulonen sanoo.
Uudistuksen kolme muuta palikkaa ovat kuntalaki, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja pääkaupunkiseudun metropoliselvitys.
Selvitysten kuntaliitoksista piti alunperin olla valmiina heinäkuun 2014 alussa. Aikataulu kuitenkin venyy, sillä eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi viime viikolla, että lopulliset päätökset voidaan tehdä vasta, kun sote-uudistuksen vaikutukset ovat selvillä.
Sote-laki tulee eduskuntaan ensi keväänä. Sen jälkeen perustuslakivaliokunta varasi kunnille vielä puoli vuotta aikaa valmistella liitosselvityksiä.
Niinpä jo kaksi vuotta valmisteilla olleen kuntauudistuksen tuottamia kuntaliitoksia voi odotella aikaisintaan ensi syksynä.
Sulosen mukaan aikataulun lykkäytyminen on hyvä asia.
Kuntauudistuksen valmistelua on kritisoinut myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja viimeisimpänä maanantaina eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.). Hänen mielestään oppositiopuolueet pitäisi ottaa mukaan kuntauudistuksen valmisteluun.
Oppositio olisi mielellään mukana.
”Me olemme esittäneet sitä useamman kerran, eikä siinä ole liikahdusta tapahtunut”, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi Ylelle.
Sipilä toivoo, että hallitus kuuntelisi vetoomusta nyt, kun sen esittää eduskunnan puhemies.
Perussuomalaisten mielestä valmistelu tulisi aloittaa puhtaalta pöydältä.
Hallitus ei kommentoinut Heinäluoman aloitetta.
Myös perustuslakivaliokunnan mielestä lain valmistelun tulisi tapahtua laajapohjaisesti esimerkiksi parlamentaarisessa komiteassa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
