Miksi toukokuu on kylmä ja elokuu lämmin, vaikka aurinko on yhtä korkealla? ‒ Koleus voi vaihtua helteiksi keväällä muutamassa päivässä

Valkovuokot ovat kevään varma merkki, mutta lunta voi tulla vielä senkin jälkeen. 

Vilkaisu auringon lasku- ja nousuaikoihin jaksaa hämmästyttää. Esimerkiksi Jyväskylässä aurinko on juuri nyt yhtä korkealla kuin elokuussa, mutta silloin emme palele.

Meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta muistuttaa, että toisinkin voi olla – ja on ollut. Juuri Jyväskylässä on mitattu huhtikuun kaikkien aikojen lämpöennätys Suomessa, sillä mittari osoitti 25,5 astetta 27. huhtikuuta 1921.

Kuuma kevät on siis harvinainen mutta mahdollinen. Vain muutama vuosi sitten, vuonna 2018, saimme helleputken päälle jo toukokuussa. Silloin ensimmäinen helleaalto kesti 11.–17. toukokuuta. Pessimisti ajatteli, että kesä oli sitten siinä mutta pettyi pahasti: seuraavat helteet tulivat jo 21.–29.5.

Yleensä on toisin. Siiskosen mukaan kesä tulee tavallisesti suurimpaan osaan Suomea toukokuun lopussa ja eteläisimpäänkin osaan vasta toukokuun puolivälissä.

Ilma on nyt vuoden aikaan nähden jonkin verran tavallista kylmempi. Ajankohdan pitkän ajan keskiarvo toukokuun alussa asettuu suureen osaan maatamme jonnekin kymmenen asteen hujakoille pohjoista Lappia lukuun ottamatta.

Suurin syyllinen löytyy maamme rajojen ulkopuolelta Jäämeren suunnasta. Ilmamassat ovat siellä tähän aikaan vuodesta hyisiä ja jäämassat voimissaan. Kun Suomeen sattuu sopiva matalapaine ja pohjoinen ilmavirtaus, saamme jäisen tervehdyksen Huippuvuorilta.

Niin kävi myös viime vuonna, joten 6.–7. toukokuuta Pohjois-Karjala ja Kainuu saivat kunnolla lunta, Ilomantsissa peräti parikymmentä senttiä.

”Tohmajärvellä herättiin 7. toukokuuta viiden senttimetrin paksuiseen lumipeitteeseen. Viisi päivää myöhemmin siellä mitattiin hellelukemat, kuten myös Ilomantsissa”, Siiskonen kertoo.

Vanhan kansan sananparsi ”Kesä keikkuen tulevi” kuvaa Siiskosen mukaan nasevasti kevään oikullisia säitä.

Pohjoistuulien ajatellaan tuovan aina kylmää ilmaa, mikä usein on totta. Keväisin ja alkukesällä voi kuitenkin käydä myös toisin päin, mistä seuraa erikoinen sääilmiö keväällä tai alkukesällä.

”Itärajan toisella puolellahan on laaja manner, jossa ilma voi olla hyvinkin lämmintä. Ilmamassa voi pyöräyttää idän kautta ja kaapata sieltä lämmintä ilmaa mukaansa Suomeen. ”

Jos idästä tuleva ilma koukkaa Lapin kautta etelään, pohjoistuuli tuntuu lempeänä henkäyksenä kylmien vesien äärellä hytisevässä Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Toki myös kotimaan kylmät vedet ja maat pitävät ilmaa viileänä verrattuna vaikkapa elokuun lämpöön. Metsissähän on yhä lunta ja vesistöissä jäätä tai vain muutaman asteen lämpöistä vettä.

Elo- ja syyskuussa meillä on lämpimämpää kuin mitä auringon säteistä luulisi irtoavan.

Silloin pohjoinen ilmavirtaus tuo pitkään meille melko lämmintä ilmaa myös matalapaineiden iskiessä, sillä kesä se on ollut Huippuvuorillakin. Nyt keväistä kylmyyttä aiheuttava ilmiö toimii silloin tavallaan käänteisesti.

Samoin kotimaassa lämpöä keräneet maaperä ja vesistöt jatkavat kesää pitkälle sen jälkeen, kun Jaakko on paiskannut kylmän kiven.

”Meret ja järvet ovat syksyisin valtava energiapatteri. Kestää kauan, ennen kuin Itämeri kylmenee ja Suomenlahti jäätyy”, Siiskonen toteaa.

Syksyisin kesäinen lämpö jatkuu usein pitkään, vaikka aurinko paistaisi jo matalalta. Kuva: Carolina Husu

Hän lisää, että jo nyt on mahdollisuus todella korkeisiin lämpöihin korkeapaineen iskiessä.

”Kuitenkin vielä tämän viikon alkupuolelle saakka suursää näyttäisi antavan kylmää ilmaa.”

Onneksemme kevään oikullisuus toimii molempiin suuntiin. Helle voi olla täällä parin viikon sisällä, jos taivaanmerkit osuvat kohdalleen.