Suomen huima kehitys käynnistyi hitaasti – koko maan sähköistämiseen kului 90 vuotta

Hirvitykin aika ajoin toistuvilla paukahduksilla karkotettiin 1970-luvulla hirviä taimikoista. Kuva: Kari Salonen

Suomessa on viimeisten sadan vuoden aikana koettu hämmästyttävä taloudellinen nousu.

Kehitys tekniikan edelläkävijämaaksi on suurelta osin perustunut osaamiseen eli tekniikkaan, keksintöihin ja teollisuuteen. Raaka-ainevaroista puun rooli on ollut merkittävä.

Tekniikan museon Miten Suomesta tuli Tekniikan maa -perusnäyttely esittelee kehityksen kertomuksena, jonka lähtö- ja paluupisteenä on koti.

"Kotona nähdään teknologiaa ja asioita niiden taustalla, kuten vesi ja sähkö. Kun täällä aistii ja fiilistelee on ehkä helpompi sukeltaa muualle näyttelyyn", sanoo näyttelyn tuottaja Riina Linna.

Näyttelyn tarkoitus on kertoa, mitä kaikkea teknologia on ja osoittaa, miksi teknologia ja teknologiaperintö on merkittävää.

"Katsojat saavat aistia ja kokeilla kaikkea, mikä ei ole pleksin takana", Linna lupaa. "Yleensä näyttelyissä on pidetty siitä, että on nappuloita ja laatikoita digitaalisten esitysten lisäksi."

Tarkoitus on saada hyvinkin erilaisista koulutuksellista taustoista tuleville ihmisille ymmärrys siitä, miten tekniikka on kehittynyt Suomessa, ei vain insinööreille, miettii Linna.

Kotoa katsoja siirtyy tutustumaan infrastruktuurijärjestelmiin.

"Meillä keskeiset ovat vesi ja sähkö", huomauttaa Linna.

Museo toimii entisen vesilaitoksen tiloissa ja kokonaisuuteen kuuluu myös vanha voimalaitos.

Teknisen kehityksen tuoma muutos ei tapahtunut samaan aikaan kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi sähköistäminen alkoi 1880-luvulla, mutta vasta 1970-luvulla lähes kaikki taloudet oli saatu sähköverkon piiriin.

Sähköjärjestelmien kehitystä havainnollistaa näyttelyssä muun muassa osa ensimmäistä dynamojärjestelmää, sitä, joka sytytti ensimmäiset valot Finlaysonille Tampereelle vuonna 1882. Toisenlainen osa sähköjärjestelmiä on ollut Fingridin 1950-luvulta peräisin oleva kantaverkon mallinnus.

Infrastruktuurin esittelystä näyttely etenee teollisuuden muutokseen. Tällä osuudella aiheeseen tutustutaan metsäteollisuuden muutoksen välityksellä.

Kiinnostava esine on Tampellan vuonna 1897 valmistama järeä taskuhiomakone, jolla tehtiin puuhioketta. Historian havinaa on myös Aho & Soldanin metsäteollisuutta kuvaavassa filmissä.

"Paperikone vuodelta 1968 edustaa aikaa, jolloin Suomesta oli tullut myös paperikoneiden tekijä", Riina Linna esittelee.

Tuoreinta metsäteollisuuden vaihetta edustaa video Kotkamillsin paperikoneen muuttamisesta kartonkikoneeksi vuonna 2016.

"Prosessien säätöteollisuuden juuret ovat paperin ja sellunkeiton säätö- ja ohjausjärjestelmissä. Täällä näkyy myös, miltä se näyttää nykyaikana", Linna sanoo.

Suomalainen öljynjalostus esittäytyy pääasiassa jatkojalostuksensa eli muovien ja niiden valmistuksen välityksellä.

"Onhan se jonkinmoinen ihme, että meillä on kaksi öljynjalostamoa, vaikka meillä ei ole omia öljyvaroja."

Tietotekniikkaa esittelee kunniapaikalla ensimmäinen Suomessa rakennettu tietokone ESKO, Elektroninen Sarja KOmputaattori.

"Koko projekti loi tietotekniikan kehittämisen opetuksen Suomeen ja johti muun muassa Nokian elektroniikkaosaston perustamiseen vuonna 1960", Linna kertoo.

Vielä 1900-luvun alussa Suomi lainasi paljon teknologiaa ulkomailta. Koneet ja osaaminen tulivat usein ulkomailta suoraan tai kopioituna.

Infratruktuuri ja ulkomailta tuodut laitteet ja koneet eivät kuitenkaan riitä pitkälle. Ratkaisevaa on ollut osaaminen ja osaamiseen panostaminen. Keskeinen rooli on ollut koulutetulla työvoimalla, jota esitellään neljän esimerkkihahmon kautta.

Näyttelyn loppupuolella kiertotalous yhdistää kotitaloudet ja teollisuuden. Tässä osiossa selvitetään materiaalien uusiokäyttöä sekä jätteen määrän vähentämistä ja käsittelyä.

Yksi esimerkeistä on puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvä mäntyöljy. "Tämä haluttiin ottaa mukaan, koska sivuvirtojen hyödyntämistä on tässä muodossa ollut jo sata vuotta", Linna huomauttaa.

Näyttelyn kiertäminen jättää miettimään, kuinka toisenlaisessa maailmassa eläisimme ilman tekniikan ja teollisuuden kehittymistä.

Miten Suomesta tuli tekniikan maa? -perusnäyttely Tekniikan museo, Viikintie 1, Helsinki. Avoinna vuoteen 2026 asti.