Rattijuopumukseen ei ollut selkeää promillerajaa pitkään aikaan ‒ arvio perustui ”havaintoihin”

Lähes neljässä kymmenestä kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta kuski on päihtyneenä. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Humalassa ajaminen on ollut rikos jo sata vuotta, kerrotaan Liikenneturvan tiedotteessa. Päihtyneenä ajaminen kiellettiin lailla 1.7.1926.

Selkeää promillerajaa ei alkuun ollut, vaan arvio humaltuneisuudesta perustui viranomaisten havaintoihin. Rangaistukset rattijuopumuksesta olivat Suomessa länsimaiden kovimpia 60-luvulla.

Suomessa siirryttiin kiinteisiin promillerajoihin vasta vuonna 1977. Uudistuksen yhteydessä rattijuopumuksen rangaistuksia myös lievennettiin.

Tuolloin tavallisen rattijuopumuksen rajaksi säädettiin 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen rajaksi 1,5 promillea. Nykyisin törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea. Huumausaineiden osalta liikenteessä on nollatoleranssi.

Liikenneturva muistuttaa, että kuolemaan johtaneiden rattijuopumusten määrä on vähentynyt, mutta petrattavaa olisi silti vielä.

Vielä 1990-luvun alussa rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli vuosittain yli 150 ihmistä, mutta 2010-luvulta lähtien määrä on pysynyt alle 60 hengen.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta päihtynyt kuljettaja on edelleen osallisena lähes 40 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Samalla alkoholin rinnalle liikenteen päihdeongelmaksi ovat nousseet huumeet ja päihteiden sekakäyttö.