Kuusamon Yli-Suiningilla nautoja kasvattava Heikki Kämäräinen toivoo, että peltojen sijaan porot olisivat aitauksissa. Kuva: Kai Tirkkonen
Veräjäralli vaikeuttaa toukotöitä eteläisellä poronhoitoalueella
Joukko viljelijöitä Kuusamosta ja Posiolta toivoo, että peltojen sijaan porot olisivat aitauksissa ympärivuotisesti.
Heikki Lehtiniemi, Heikki Kämäräinen, Reijo Karjalainen, Tuomas Laakkonen ja Henri Hentilä ovat lopen kyllästyneet pelloille tuleviin poroihin. Kuva: Kai Tirkkonen
14 poroa oleskeli MTK-Kuusamon puheenjohtajan Tuomas Laakkosen pellolla toissa perjantaina Kuusamon Säynäjässä. Pahimmillaan kyseisellä pellolla on nähty yli tuhat poroa. Kuva: Kai TirkkonenSonneja kasvattavalla Heikki Kämäräisellä on mennyt hermot poroihin, eikä hän ole yksin.
Viisi koillismaalaista viljelijää kertoo maatilan pihalla miltä tuntuu, kun porot syövät omalle karjalle tarkoitetun rehusadon.
Ja miltä tuntuu avata ja sulkea poroaidan veräjää toistakymmentä kertaa päivässä ja lannanlevitysaikaan hyppiä traktorin kopista alas kaksi kertaa joka ikinen kerta, kun veräjästä haluaa sisään tai ulos.
"Se lisää tapaturmariskiä", Kämäräinen toteaa.
Aidat pienentävät viljeltävää peltopinta-alaa, sillä poroaitaa ei saa tehdä ihan tien viereen. Kämäräisen pellosta lähti kuuden metrin levyinen kaistale 200 metrin matkalta.
Poromiesten rakentama aita 8,5 hehtaarin kokoisen pellon ympäri on kuitenkin ajanut asiansa. Pellosta saa nyt satoa.
"Kaksi satoa meni poroille", Kämäräinen kertoo.
Pahimmillaan hän joutui soittamaan poroisännälle seitsemän kertaa päivässä, kun porot olivat hänen pellollaan.
Kesällä ongelma on suora sadonmenetys. Syystalvella porot kaivavat nurmea lumen alta, jolloin maa jäätyy niistä kohdin ja aiheuttaa nurmelle jääpoltetta.
MT:n jututtamat viljelijät haluavat porot aitauksiin ympärivuotisesti.
"Porot ovat talvella neljä kuukautta aitauksissa ja keväällä lasketaan irti. Ne ovat kesyyntyneet ja tottuneet rehuun. Nyt ne etsivät pelloilta samankaltaista ravintoa", posiolainen maidontuottaja Heikki Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi pelkää, että porot voivat myös levittää tartuntatauteja, esimerkiksi ekinokokkia, joka voi rehun mukana kulkeutua nautojen ruokintapöydille.
Hänen mukaansa vähemmillä aitametreillä säästyttäisiin, jos poroille tehtäisiin laajat aitaukset esimerkiksi valtion maille sen sijaan, että kaikki yksityisten maanomistajien pellot aidattaisiin.
MT:n jututtamat viljelijät ymmärtävät, että saamelaisalueilla tilanne on toinen. He eivät halua kajota alkuperäiskansan oikeuteen harjoittaa perinteistä elinkeinoa porojen vapaan laidunnuksen periaatteen mukaisesti.
Viljelijät toivovat, että vahingot arvioitaisiin puolueettomasti ja korvattaisiin oikeudenmukaisesti. He kokevat, ettei keskinäinen neuvottelu tuo tulosta.
Lehtiniemen mukaan poronhoitolaki on selkeä.
"Ongelma on, ettei sitä noudateta."
Lain mukaan poroja on hoidettava niin, etteivät ne pääse viljelyksille. Viljelijöiden mukaan poromiehet pääsevät kuitenkin ilman seuraamuksia, vaikka lakia ei noudateta.
"Meidän oikeusturva ei toteudu", Kämäräinen kiteyttää.
Kämäräisen mukaan aktiivisten poromiesten määrä on vähentynyt Kuusamossa samaan aikaan kun porokarjat ovat suurentuneet. Porojen paimennukseen ei riitä resursseja.
"Vielä hurjemmaksi tilanne menee, jos paliskuntia yhdistetään", hän toteaa.
Näin ei voi jatkua, viljelijät painottavat.
"Asia on nyt poliitikkojen käsissä. Niin paljon on heille viestiä viety", Lehtiniemi toteaa.
Paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäsen, Kuusamon merkkipiiriä edustava Osmo Säkkinen pitää tärkeänä, että porojen aiheuttamat vahingot ehkäistään ennalta.
"Aitaamalla olemme suojanneet viljelykset. Se on ykkösjuttu", Säkkinen toteaa.
Porojen paimennukseen ja aitaamiseen käytettävät resurssit ovat kuitenkin paliskuntakohtaisia, hän muistuttaa.
"Jos on niin sanottuja haittaporoja, ne teurastetaan syksyllä tai viedään autolla mahdollisimman kauas."
Ympärivuotinen tarhaus on Säkkisen mukaan tuhoon tuomittu ajatus.
"Ei tule onnistumaan. Se on sama kuin lopettaisi koko poronhoidon", hän tuumii.
Säkkisen mukaan ympärivuotinen tarhaus ei olisi taloudellisesti kannattavaa.
Ravinto muuttuisi tarhassa yksipuoliseksi, sillä vapaana poro syö jopa 350:tä eri kasvilajia.
MTK on keskusliittona yksittäisiä viljelijöitä ja tuottajayhdistyksiä maltillisempi kannanotoissaan.
MTK:n lakimies Vesa Malila toteaa, ettei MTK ole toistaiseksi vaatinut niin sanotun vapaan laidunnusoikeuden poistoa laista, sillä se kohdistuisi myös velvollisuutensa hyvin hoitaviin paliskuntiin.
"Sekä viljelijöiden että poronomistajien etujen mukaista on, että molemmat elinkeinot voivat kehittyä ja elää rinnakkain myös poronhoitoalueen eteläosien paliskuntien alueella", MTK:n johtokunta linjasi keväällä.
Malilan mukaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) pitää nopeasti löytää tapa, jolla poronhoitoon liittyvät laiminlyönnit estetään ja poroista aiheutuneet vahingot korvataan täysmääräisesti.
MMM kertoi maaliskuun lopussa, että ministeriössä on alettu valmistella poronhoitolain mukaisen arvioimislautakunnan muutosta.
Muutoksella on tarkoitus selkeyttää porojen aiheuttamien vahinkojen arvioimista ja korvausriitojen ratkaisun ongelmia.
Lainsäädäntöneuvos Johanna Wallius MMM:stä kertoo MT:lle, että lakihankkeelle asetetaan virallinen asettamispäätös mahdollisesti tällä viikolla.
Walliuksen mukaan lakihankkeessa muun muassa tarkastellaan arvioimislautakunnan jäsenten intressikytkentöjä.
Poromies Säkkisen mukaan on tärkeää, että viljelijöillä ja poromiehillä säilyvät puhevälit.
"Malttia tarvitaan molemmille puolille. Huutelu ei johda mihinkään", hän painottaa.
Lue myös: Viljelijät toivovat, että poromiehet ajaisivat porot pois pelloilta oma-aloitteisesti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
