”Maitokiintiö kuntoon”
ROVANIEMI
MTK:n valtuuskunnan viime viikolla päättämä järjestöuudistus oli MTK-Lapin tuottajaväen keskustelun aiheena tiistaisessa syyskokouksessa.
Välineet uudistukseen on nyt käsissä, mutta vielä on kynnyksiä ylitettävänä.
Lappilaisten mielestä on tärkeää, että jäsenet saavat uudistuksesta vielä lisää tietoa ja että yhdistysten talous ei missään vaiheessa vaarannu.
Markku Matti Pellosta toivoi kokouksessa, että tuottajapuoli antaa metsänhoitoyhdistyksille nyt tarpeeksi siimaa. Tällä hän tarkoitti tukea ja resursseja, joilla saataisiin tärkeät jäsenet metsäpuolelta mukaan yhdistyksiin.
”Olen seurannut toimintaa sekä tuottajana että metsänomistajana yhdistysten puheenjohtajana. Meillä Pellossa tuottajayhdistysten naisten keski-ikä on 72 vuotta”, Matti kertoi.
”Mukana on paljon 80-vuotiaita leskiä, jotka maksavat jäsenmaksut vuodesta toiseen. Hankalampaa on saada heidän 60-vuotiaat lapsensa liittymään jäseniksi ja he taas ovat jatkossa meille tärkeitä”.
Metsänomistajaliitto Pohjois-Suomen johtaja Jukka Aula on ollut järjestämässä Lapissa paikallisia jäseniltoja, joissa MTK:n järjestöuudistusta on käsitelty.
”Metsäomistajilta ei ole tullut jäsenilloissa esille kriittistä puhetta järjestöuudistusta kohtaan. Mutta kannattaa varautua siihen, että kaikki eivät tule pitämään siitä”, Aula huomautti.
Lappilaisviljelijöitä arveluttaa maitokiintiöjärjestelmän lakkaaminen keväällä 2015. MTK-Lapin kokousväki kysyikin kokousta alustaneelta MTK:n toiminnanjohtajalta Antti Sahilta, mihin toimiin MTK aikoo ryhtyä asiassa.
Sahin mukaan valmistelu on maa- ja metsätalousministeriön käsissä. Siellä pitäisi saada vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia aikaan vielä tämän vuoden puolella.
Lapissa yli 80 prosenttia maatalouden myyntituloista tulee maidosta. Sen vuoksi kiintiöjärjestelmän jatkoratkaisut ovat erityisen merkittäviä lappilaistuottajille.
Raija Ämmälä Sallasta arvosteli syyskokouksessa ternivasikoiden hidasta hakukäytäntöä varsinkin Itä-Lapissa. Ämmälä kertoi, että pahimmillaan tammikuussa välitykseen ilmoitetut vasikat on haettu vasta lokakuussa.
”Tänä vuonna on alkanut tulla sellainen mielikuva, että vasikat ovat ongelmajätettä. Tiloilla loppuvat paikat, kun ilmoitettuja vasikoita ei vain haeta”, Ämmälä puhisi.
”Vasikoiden pitäisi olla maatalouden pääomaa”.
Juuri Helsingissä lihaseminaarissa istunut Matti Rissanen Sodankylästä puolestaan arvosteli lihatalojen hinkua keskittyä vain suurten ja halpojen lihaerien myyntiin.
”Aina vain halutaan myydä jauhelihaa. Isojen osuuskuntien pitäisi mennä epämukavuusalueelle ja vaikka nettiin. Alkaisi Atriakin myydä vaihteeksi vaikka vasikanlihaa, jos sitä on liikaa tarjolla”, Rissanen pamautti.
MTK-Lapin johtokunnan jäseniä vaihtui vuosille 2014–2016.
Erovuorossa olleen ylitorniolaisen Merja Korven tilalle valittiin Kimmo Kantomaa Ylitorniolta ja torniolaisen Anne-Mari Söderströmin tilalle Marko Repo Simosta. Erovuorossa ollut Inarin Hanna-Mari Kasurinen jatkaa johtokunnassa.
Syyskokouksen päätteeksi Antti Sahi sai MTK-Lapilta pussillisen aitoa Lapin puikulaperunaa.
AUNI VÄÄRINIEMI
Tänä vuonna on alkanut
tulla sellainen
mielikuva, että
vasikat ovat
ongelmajätettä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
