EU-komission ehdotus uhkaa energiapuun korjuuta ja käyttöä Suomessa

Ehdotuksessa komissiolla olisi mahdollisuus puuttua markkinoihin, mikäli korkean jalostusarvon tukkia myydään energiaksi. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

Euroopan komissio haluaa jatkossa varmistaa, että energiapuu tulee kestävästi hoidetusta metsästä, eikä sen korjuu aiheuta metsäkatoa. Direktiiviehdotus kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä on parhaillaan komission sisäisellä kommenttikierroksella.

Suomen kannalta merkityksellistä on, että ehdotuksessa puuston säilyminen ja metsien hiilivarannot halutaan turvata metsätiloittain.

Puuston vuotuinen kasvu ylittää hakkuumäärät Suomessa reilusti. Komissio voi kuitenkin tulkita tilakohtaisen tarkastelun perusteella, ettei metsätalous ole kestävää.

Ehdotuksen mukaan puuntuotannon on oltava ympäristön kannalta kestävää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mutta tarkemmin sitä ei ole määritelty. Ehdotuksessa ei myöskään tarkenneta, tulisiko puustoa ja hiilivarantoja tarkastella kuviotasolla, metsälötasolla, tilatasolla vai jotenkin muuten.

Jos kriteerit eivät täyty, energiapuun tuotanto määritellään kestämättömäksi. Tällöin energiapuulle ei saa tukea, eikä sitä voida laskea Suomen kansallisen uusiutuvan energian tavoitteeseen.

”Tällaiselle energiapuulle tuskin olisi markkinoita ja energiapuun tuottamisen houkuttavuus vähenisi”, selittää MTK:n metsäasiantuntija Janne Näräkkä.

Suomi on muiden EU-maiden ohella sitoutunut kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta energian käytöstä. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuuden pitäisi Euroopassa nousta viidennekseen. Suomelta vaaditaan 38 prosentin osuus.

Kiinnostusta metsäenergiaan syö myös kustannusten kasvu ja byrokratia.

Näräkän mukaan tilakohtainen seuranta tarkoittaisi luultavasti sitä, että metsäsuunnitelma tulisi metsänomistajille pakolliseksi. Toistaiseksi on epäselvää, koskisiko metsäsuunnitelmapakko pelkästään energiapuuta vai yleisesti koko metsätaloutta

”On iso periaatteellinen muutos, että vapaaehtoinen metsäsuunnitelma muuttuisi pakolliseksi todentamistyökaluksi. EU voisi määrittää lisäksi suunnitelman sisältöä kestävyyden todistamiseksi. Tällöin EU:lle tulisi luonnollisesti oikeus seurata myös suunnitelman noudattamista.”

Metsäsuunnitelmien laatimisesta aiheutuisi metsänomistajille MTK:n arvion mukaan vähintäänkin 600–700 miljoonan euron lasku. Luvussa ei ole mukana kenties tarvittavan uuden metsävaratiedon keruun aiheuttamia lisäkustannuksia.

Suomi on yrittänyt ajaa kansallista seurantaa, jolloin kestävyys voitaisiin osoittaa jo olemassa olevilla tiedoilla.

”Meillä on metsäkeskukset, jotka valvovat metsälakia, valtion metsien erittäin kattava inventointitieto sekä kansallinen tieto hiilitaseista, jotka raportoidaan kansainväliselle ilmastopaneelille. Näillä pystyttäisiin yksiselitteisesti osoittamaan, ettei biomassan energiakäyttö aiheuta Suomessa komission pelkäämiä ongelmia”, Näräkkä sanoo.

Tilakohtaisen raportoinnin lisäksi direktiiviehdotukseen on nostettu uutena asiana arvokkaan runkopuun energiakäyttöä rajoittava kohta.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU esittää lainsäädäntötasolla, että se voisi puuttua kansalliseen puukauppaan. Tähän asti EU:ssa on korostettu, että markkinoiden pitäisi toimia markkinaehtoisesti”, Näräkkä sanoo.

Asetuksella on haluttu varmistaa, että korkean jalostusarvon raaka-ainetta käytetään siellä, missä se luo eniten työpaikkoja. Näräkän mukaan tämä on loogista maissa, joissa puusta on perinteisen teollisuuden kovan kysynnän vuoksi pulaa ja tuet ohjaavat niukkaa raaka-ainetta polttoon.

Suomessa raaka-ainetta sen sijaan riittää, eikä puun käytön räjähdysmäisestä kasvustakaan löydy merkkejä.

Kiinnostava kysymys Näräkän mielestä on lisäksi se, miten esimerkiksi Yhdysvallat ja Venäjä suhtautuvat direktiiviesitykseen, joka koskee EU:n lisäksi myös kolmansia maita ja jonka voidaan helposti tulkita hankaloittavan biomassan tuontia EU:hun.

AURA PILKAMA

Tämä on

ensimmäinen kerta, kun

EU esittää lainsäädäntötasolla, että se voisi puuttua kansalliseen

puukauppaan.«

Avaa artikkelin PDF