Muinaismuistoja tuhoutuu yksityismetsissä

Kuva: Markku Vuorikari

Kun historiallisia kohteita ei ole kartoitettu, maanmuokkaukset ja kantojennostot nostavat maasta aika ajoin luita, kiviä ja muita muinaishautojen aarteita. Kohteiden tuhoutuminen harmittaa arkeologeja, joille ne olisivat arvokasta tutkimusaineistoa.

Lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja hyvän metsänhoidon suositukset ohjeistavat suojelemaan muinaismuistoja. Suojelu on kuitenkin mahdotonta, jos kohteiden sijaintia ei tiedetä.

Valtion mailla kohteiden kartoitus etenee puolivälissä. Tarkoitus on inventoida yhteensä viisi miljoonaa hehtaaria. Tähän mennessä kahdelta miljoonalta hehtaarilta on löydetty 5 200 kulttuuriperintökohdetta, joilla sijaitsee kymmeniätuhansia arvokkaita rakennelmia.

Vanhimpia kohteita ovat kivikautiset asuinpaikat ja nuorimpia sotalinnoitukset 1900-luvun alusta. Kiinteiden muinaisjäännösten, kuten hautojen, tunnistaminen on usein vaikeaa, sillä niistä harvoin on säilynyt maanpäällisiä osia.

Museovirasto toivoo, että metsäammattilaiset ja metsänomistajat ottaisivat heihin yhteyttä törmätessään kulttuuriperintökohteeseen. Metsänomistajat voivat kysyä neuvoa myös metsäkeskuksesta.

Maanomistajalle muinaismuistojen suojelu harvoin aiheuttaa taloudellisia tappioita, koska kohteita hoidetaan yleensä poistamalla niitä varjostava puusto hakkuiden yhteydessä.

Museovirasto tarjosi viime vuonna muinaisjäännösalueiden hoitoon uutta taloudellista tukea. Metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta toivoo, että rahoitusmahdollisuus jatkuu ja vahvistuu tulevina vuosina. Oheen kaivattaisiin myös tukimuotoa, joka korvaa jäännöksen suojelusta maanomistajalle mahdollisesti aiheutuvia tulonmenetyksiä.