Limingan kunta aikoo pakkolunastaa arvotontin viljelijäperheeltä: "Kunta haluaa vain hyötyä maan arvonnoususta"

Sami, Merja ja Kari Isola haluaisivat myydä peltonsa nelostien varressa yritystoimintaa varten, mutta kunta ei suostu kaavoittamaan aluetta. Kunta on hakenut maille pakkolunastuslupaa ympäristöministeriöltä. Kuva: Kai Tirkkonen

Limingan kunnanvaltuusto päätti elokuussa hakea pakkolunastuslupaa kempeleläisten Kari ja Merja Isolan maille Limingan Tupoksessa.

Isolat omistavat moottoritien varressa halutulla tontilla kolme hehtaaria, jotka ovat nyt viljelysmaina. Heidän poikansa Sami Isola viljelee suvun kasvinviljelytilaa, johon kuuluu yhteensä noin 280 hehtaaria peltoa.

Kunta on tarjonnut tontista 20 000 euroa hehtaarilta. Isoloiden hintapyyntö on kymmenkertainen eli hintapyyntö koko tontista on 600 000 euroa.

Isolat ovat tarjonneet myös vaihtoehtoa, jossa he maksaisivat kunnalle 30 000 euroa hehtaarilta kaavoittamisesta aiheutuvia kuluja tai että kunta saisi puolet maasta ja kaavoittaisi toisen puolen Isoloita varten.

Isoloiden pellot ovat kaavoittamatonta raakamaata keskellä kunnan omistamia maita. Yleiskaavan mukaan alueelle saisi rakentaa liikekeskuksen.

Isoloiden mukaan vuosien varrella 4–5 toimijaa on ollut tontista kiinnostunut, niiden joukossa tavarataloyrittäjä sekä huoltoasemaketju.

Liikekeskuksen rakentaminen vaatisi joko asemakaavan laatimisen tai suunnittelutarveratkaisun. Kunta ei tasapuolisuuteen vedoten halua kaavoittaa yksityismaita.

Kuitenkin viereisen ABC:n tontin Limingan Osuuskauppa osti vuosituhannen taitteessa yksityiseltä maanomistajalta, johon kunta myönsi suunnittelutarveratkaisun.

Keskustaenemmistöisen Limingan perussuomalainen kunnanvaltuutettu Tuomas Okkonen jätti valtuuston kokouksessa eriävän mielipiteen Isoloiden maiden pakkolunastuksesta.

Hänen mielestään kunta rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta, kun ABC:n tapauksessa liikekeskuksen rakentaminen yksityismaalle onnistui, mutta nyt kunta haluaa omistaa maat ennen mahdollisia kauppoja.

"Limingan kunta ei halua, että maanomistaja itse tekee kaupat", Okkonen arvostelee.

"On ymmärrettävää, että maita voidaan pakkolunastaa, jos alueelle olisi tulossa koulu tai sairaala. Nyt kunta haluaa vain hyötyä maan arvonnoususta", Sami Isola toteaa.

Hänen mielestään pakkolunastukset pitäisi jäädyttää siksi aikaa, että lunastuslaki uudistetaan.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kuvaili hallituksen päätöstä vetää lunastuslain muutosesitys pois käsittelystä "täydelliseksi mahalaskuksi" (MT 21.11.).

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan nykyiset korvaukset omaisuuden pakkolunastuksesta eivät ole kohdallaan.

"Uudistuksella pyritään suojaamaan kansalaisia esimerkiksi pakkolunastusta suunnittelevaa kuntaa vastaan", Häkkänen sanoi.

Hallitus perusteli uudistuksen lykkäystä vaalikauden loppumiskiireellä.

Limingan kunnanjohtajan Pekka Rajalan mukaan lähtökohtana on kohdella maanomistajia tasapuolisesti.

"Valtuusto on maapoliittisissa periaatteissaan vuonna 2005 linjannut, että kunta kaavoittaa vain omia maitaan."

Myöskään suunnittelutarveratkaisua ei alueelle myönnetä, sillä muuten niitä pitäisi myöntää kaikille.

Rajalan mukaan Limingassa on sarkajaon jäljiltä lukuisia pitkiä ja kapeita kiinteistöjä.

"Jos sopimuksia vaadittaisiin tällaisillekin tiloille, olisi mahdoton tilanne."

Kunnanjohtajan mukaan Limingan suunnitelma on kaavoittaa hankkimansa maa-alueet nelostien varressa yrityksille.

Lue myös: Omaisuuden suojan parantaminen tyssäsi – MTK:n Marttila tulistui hallituksen saamattomuuteen, "täydellinen mahalasku, omaisuuden ryöstäminen jatkuu"