Kulttuurin ja liikunnan harrastus on lisääntynyt 2000-luvulla

Murtomaahiihdosta on viime vuosina tullut suosittu liikuntaharrastus. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen arvioidaan ylläpitävän ja edistävän kansalaisten kaikinpuolista hyvinvointia ja ehkäisevän sosiaalisia ongelmia.

Jyväskylän yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin, että kuntalaiset käyttävät kaikkia tarjolla olevia liikunta- ja kulttuuripalveluita.

Palveluitten käyttämiseen, siihen miten niihin suhtaudutaan ja miten niihin koetaan voitavan osallistua vaikuttavat merkittävästi ihmisten sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ikä, tulot ja lapset. Palveluitten käyttöä vähentävät niiden keskittyminen, rajalliset käyttöajat ja hintojen korotukset.

Suomalaisten suosituimmat kulttuuri- ja liikuntaharrastukset ovat kirjojen lukeminen, kirjastoissa käyminen ja kävelylenkkeily. Ne ovat myös maksuttomia, ja lukemista ja kävelyä on mahdollista harrastaa omien aikataulujen mukaan ja lähellä kotia.

Palveluista ei nettikyselyn ja Jämsässä toteutetun haastattelututkimuksen mukaan olla valmiita maksamaan nykyistä enempää. Lisäksi palveluja toivotaan saatavan läheltä omaa asuinpaikkaa.

Käytettävissä olevat tulot vaikuttavat sekä kulttuuri- että liikuntaharrastuksiin. Palvelujen muuttaminen maksullisiksi pudottaisi tutkimuksen tekijöiden mukaan osan kansaa vähän kulttuuria harrastaviin ja niukasti liikkuviin.

Kirjastot ja lähiliikuntapaikat ovat varsinkin lapsiperheille ja pienituloisille tärkeitä, mutta muut kulttuuri- ja liikuntapalvelut tavoittavat heidät huonosti.

Palveluiden sisältöön ja laatuun sekä etenkin kulttuuripalveluiden kattavuuteen ovat kaikkein tyytymättömimpiä alle 40-vuotiaat. Aktiivisimmin niitä käyttävät korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset yli 55-vuotiaat.

Tutkimuksen mukaan kuntaliitosten koettiin heikentäneen kulttuurin ja liikunnan lähipalveluita.

Tutkimuksessa haastatellut kytkivät näiden palveluitten lakkauttamis- ja leikkausuhkat nimenomaan kuntien yhdistymistä seuraavaan keskittämiseen eivätkä niinkään kuntien taloustilanteeseen.

Liitosten vaikutuksesta onkin tutkijoiden mukaan vaarana syntyä syrjäisiä alueita, joilla juuri kulttuuri- ja liikuntapalveluiden heikentymisen riski on suuri.

Palveluita koskevan palautteen antaminen ja etenkin palveluihin vaikuttaminen koetaan tutkimuksen mukaan vaivalloiseksi.

Tutkimuksen tekijät suosittelevat, että palvelutarjonnan ja palveluja koskevan päätöksenteon läpinäkyvyyttä tulisi lisätä. Kuntien tulisi kartoittaa nykyistä aktiivisemmin ja monipuolisemmin palveluiden käyttäjien näkemyksiä.

Tutkimukseen vastanneet haluavat säilyttää kulttuuri- ja liikuntapalvelut kunnallisina, ja he suhtautuvat palveluiden yksityistämiseen sekä leikkauksiin hyvin kielteisesti.

Yhdistysten ja seurojen roolin kasvattaminen ja yhteisten palvelutarjonnan verkostojen luominen nähdään tutkimuksen mukaan mahdolliseksi.

Hyvinvointia myös kulttuuri- ja liikuntapalveluista -tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa kulttuuripolitiikan professori Anita Kankaan ja liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen johdolla.

MAIKKI KULMALA

Avaa artikkelin PDF