Evira: Jos saat saaliiksi laihan hirven, lähetä sen pää meille

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa metsästäjiä lähettämään laihojen hirvien päät tutkittavaksi näivetystaudin varalta. 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa metsästäjiä lähettämään laihojen hirvien päät tutkittavaksi näivetystaudin varalta. Eviran tavoitteena on kerätä kaikkiaan 3 000 hirven päätä.

Eviran tutkimusprofessori Antti Oksanen kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että näivetystaudin näkyvin merkki on juurikin hirven laihuus. Hän tosin huomauttaa, että laihaa hirveä voi vaivata myös ravinnon puute tai jokin muukin sairaus.

"Mutta, jos valtakunnassa olisi tätä tautia, se näkyisi todennäköisimmin laihoista eläimistä", hän sanoo.

Mikäli metsästäjä saa metsästyskaudella saaliikseen laihan hirven, Oksanen kehottaa lähettämään hirven pään Eviralle sellaisenaan. Päätä ei siis kannata esimerkiksi lähteä leikkaamaan.

"Koska pään avaamisessa ja aivojen irrottamisessa on haasteita, ne eivät ole tarpeellisia tai edes toivottavia", tutkimusprofessori sanoo.

Eviran ohjeissa neuvotaan tarkemmin hirvieläimen pään pakkaamisessa. Sivuilla neuvotaan, että pää tulisi kääriä runsaaseen sanomalehtipaperiin, joka imee päästä mahdollisesti valuvat nesteet. Sen jälkeen käärö pakataan vielä ehjään muovipussiin. Pussiin voi laittaa mukaan myös kylmävaraajan auttamaan näytteen säilymistä.

Lopuksi näyte tulee pakata täytemateriaalin kanssa tukevaan laatikkoon. Evira muistuttaa, että laatikkoon täytyy laittaa mukaan myös lähete. Ennen lähettämistä paketti vielä teipataan hyvin ja sen päälle kirjoitetaan osoitetiedot.

3 000 hirven pään tavoite perustuu Oksasen mukaan laskelmiin siitä, miten laajasti näivetystautia esiintyy hirvien keskuudessa.

Näivetystautiseuranta on lähtöisin EU:sta. Hirvinäytteitä kerätään niistä maista, joissa hirvieläimiä esiintyy paljon. Suomen lisäksi näivetystautiseurantaa varten näytteitä kerätään Oksasen mukaan myös muista Pohjoismaista, Baltiasta ja Puolasta.

Mikäli tappavaa näivetystautia löydetään, ja sen todetaan tarttuvan eläimestä toiseen, tauti voi pahimmassa tapauksessa levittäytyä myös Suomen hirvipopulaatioon ja uhata sen tulevaisuutta. Oksanen sanoo, että näivetystauti voi iskeä hirvieläimeen myös jonkin yksittäisen mutaation seurauksena. Vaikka näivetystautia löydettäisiin, tauti ei siis välttämättä uhkaa koko hirvipopulaatiota.

Alueella, jolla näivetystautia esiintyy, tulee välttää hirvien syömistä. Tosin siitä ei ole mitään näyttöä, että näivetystauti tarttuisi ihmiseen. Apinoihin näivetystauti sen sijaan on Oksasen mukaan hirvestä tarttunut.

Hirvieläinten näivetystauti kuuluu samaan aivotautiryhmään hullun lehmän taudin kanssa.

Näivetystauti on tunnettu jo Pohjois-Amerikassa 50 vuoden ajan, mutta se on noussut Euroopassakin ajankohtaiseksi, Norjassa hiljattain tehtyjen näivetystautilöydösten vuoksi. MT kertoi näivetystaudista viime vuonna. Silloin tappavaa näivetystautia löytyi ensimmäistä kertaa Euroopasta.

Lue lisää:

Hirvieläinten hullun lehmän tautia jo viisi tapausta Norjassa