huidunperä Vaalit eivät nyt rasita!
Nykyään meillä tässä yhteiskunnassamme vallitsevat varsin rauhalliset ja arjentäyteiset olot. Se johtunee siitä, etteivät meneillään ole kansanvallassamme perin tutut ja säännöllisesti toistuvat vaalitaistojen ajat. Eduskuntavaalit käytiin äskettäin eli vuonna 2011. Mikäli ihmeitä ei tapahdu, seuraavat eduskuntavaalit ovat tulollaan vasta 2015.
Kunnallisvaalit taas olivat meillä viime vuonna eli 2012, ja seuraavat ovat edessämme vuonna 2016. Kolmannet eli EU-parlamenttivaalit taas hoidimme vuonna 2009. Se merkitsee, että ne ovat odottamassa jo ensi vuonna eli 2014. Tosiasia on, että enemmän kuin työläät ja pitkälliset, ne ovat kansakunnalle, meille äänestäjille oikeastaan lähinnä kiintoisa erikoisuus.
Helpotusta kansalaisille taas on viime vuosina merkinnyt, että hallituksemme ovat nykyisin toimineet koko vaalikauden.
Ratkaiseva muutos tapahtui 1970-luvun alussa. Siihen asti tasavaltamme hallitukset olivat olleet lyhytkestoisia.
Vielä 1970-luvulla Teuvo Auran järjestyksessä 54. hallituksemme, virkamieshallitus, istui vain muutaman kuukauden eli 29.10.1971–22.2.1972. Seuraaja, Rafael Paasion sosialidemokraattinen hallitus taas toimi jälkimmäisen vuoden syyskuun alkuun eli runsaan puoli vuotta.
Sitten tuli muutos. Kalevi Sorsan muodostama SDP:n ja keskiryhmien hallitus istui ensin vuodet 1972–1975. Miehemme oli sen jälkeen pääministerinä myös vuosien 1977–1979 ja 1982–1983 sekä 1983–1987 hallituksissa. Maan pääministerien listassa Sorsan hallitukset edustivat järjestysnumeroita 56, 60, 62 ja 63.
Kokoomuksen Harri Holkeri puolestaan toimi pääministerinä vuosina 1983–1987. Hallituksen järjestysnumero oli 64. Keskustan Esko Aho taas jatkoi tehtävässä sen jälkeen vuosina 1991–1995. SDP:n Paavo Lipponen hoiti päämiehenä maan kahta hallitusta vuosina 1995–2003. Keskustan Matti Vanhanen taas toimi pääministerinä vuosina 2003–2010.
Sitten aikanaan tuli keskustasta lyhytaikaisiksi pääministereiksi myös kaksi naispoliitikkoa. Historian ensimmäinen keskustanainen, varatuomari ja nykyinen europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki tuli pääministeriksi vuonna 2003. Hallituksen järjestysnumero oli tällöin 67. Häntä seurasi vielä samana vuonna tehtävään puoluetoveri Matti Vanhanen. Vanhanen puolestaan toimi pääministerinä kaksi eri kertaa vuosina 2003–2010.
Toinenkin keskustanainen, valtiotieteiden maisteri ja kansanedustaja Mari Kiviniemi, tuli vuonna 2010 hallituksen pääministeriksi. Häntä sittemmin seurasi pääministerinä kokoomuksen Jyrki Katainen, joka oli toiminut Kiviniemen lyhyehkön hallituksen valtionvarainministerinä. Kataisen hallitus aloitti kesäkuussa 2011 ja se on, mikäli tiedot pitävät paikkansa, järjestysnumeroltaan 69.
Maamme ensimmäinen hallitus oli muuten muodostettu marraskuussa vuonna 1917 P.E. Svinhufvudin johdolla, ja sen toimiaika kesti 181 päivää eli puoli vuotta.
Nyt hallituksemme, kuten Jyrki Kataisen nykyinen, tapaavat istua koko vaalikauden, mikäli poikkeama ei ota tullakseen. Tiettyä rauhallisuutta hallituksemme siten pidemmän toimiajan myötä noudattavat. Kuvaavaa on, että varhaisimpien yli kuudenkymmenen hallituksen toimiajat vaihtelivat kulloisestakin poliittisesta ilmastosta riippuen hieman yli sadasta muutamaan sataan päivään. Vain pari kertaa koettiin yli tuhannen päivän hallitus.
Maamme hallitusten 95-vuotinen historia mainitsee ensimmäiseksi, todella pitkäksi hallituskaudeksi vuosina 1930–1936 yhteensä 1 393 päivää toimineen Kivimäen hallituksen. Vastapainona sille oli Hackzellin hallitus, joka toimi vain 44 vuorokautta varhaissyksyllä 1944. Silloin koettiin poikkeuksellisen raskas ja vaikea historiamme vaihe.
Huidunperällä toivotetaan nykyiselle Kataisen hallitukselle kansamme parhaaksi johdonmukaista politiikkaa, jossa varsinkin asiantuntemuksella on vahva asemansa. Maakunnissa seurataankin nyt kiinnostuneina, miten ratkaistavien asioiden meillä lähiaikoina käy!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
