Rakentamisen yhteydessä paljastuu vuosittain satoja pilaantuneita maaperiä – "Pitäisi katsoa jo etukäteen, että rakennuspaikka on turvallinen"

Suomessa joudutaan silloin tällöin purkamaan rakennuksia saastuneiden maa-alueiden päältä. Niin kävi vuonna 2016 Tampereen Härmälässä, jossa talot oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle. Kuva: Jaana Kankaanpää

1990-luvulta lähtien on tiedetty, että käytöstä poistetuilta kaatopaikoilta voi purkautua terveydelle haitallisia kaasuja. Siitä saakka vanhojen kaatopaikkojen päälle rakentamista on vältetty.

Pilaantuneiden maiden asian­tuntija Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että nykyään suljettavat kaatopaikat paketoidaan kuin kalakukko ja jätevedet sekä kaasut johdetaan käsiteltäväksi.

Pieniä kaatopaikkoja siirretään isommille ja niitä poistetaan pohja­vesialueilta. Kaatopaikkoja on Suomessa yli 3 000.

Suomessa on purettu rakennuksia vanhojen kaatopaikkojen päältä. Eniten julkisuutta saanut tapaus sattui vuosituhannen vaihteessa, kun Helsingin Myllypurosta purettiin useampi kerrostalo. Asukkaat sairastivat ja oireilivat eri tavoin, mutta syy-­yhteyttä altistumisen ja sairauksien välillä ei pystytty todistamaan.

Pyyn mukaan maaperän myrkyille altistumisen vaikutuksia terveyteen on vaikeaa todistaa, koska myös elintavat ja rakennusmateriaalit vaikuttavat terveyteen.

Ongelma on, ettei kaikissa kunnissa edes tiedetä, missä kaikkialla sijaitsee hylättyjä kaatopaikkoja. Vielä 1970-luvulla vaarallisia jätteitä vietiin tavallisille kaatopaikoille.

Syke kerää tietoja mahdollisesti pilaantuneiden maiden sijainnista kunnilta. Tiedot tallennetaan maaperän tilan tietojärjestelmä Mattiin.

Jos ilmenee, että kiinteistöjä on rakennettu aikoinaan vanhojen sahojen, kaatopaikkojen, kyllästämöiden tai romuttamojen päälle, lähetetään asiasta tieto kiinteistön haltijalle.

Tietojärjestelmään on kertynyt yli 26 000 kohdetta, joissa maaperä on tai saattaa olla pilaantunut. Uusia kohteita ilmoitetaan vuosittain 500–600. Pyyn mukaan niistä valtaosa on sellaisia, joihin törmätään vasta rakennettaessa.

”Tietysti pitäisi katsoa, että rakennuspaikka on turvallinen jo etukäteen, ja että minkälainen maaperä siellä on.”

Pilaantuneeksi epäiltyyn maa­perään törmättäessä rakentaminen seisahtuu, kunnes maa puhdistetaan.

Ennen rakentamisen jatkamista rakennuttajan täytyy hyväksyttää maaperänkunnostussuunnitelma ym­päristöviranomaisella. Päätöksiä pilaantuneen maa-alueen kunnostamiseksi tehdään vuosittain noin 250.