Hallitus panttaa kantaansaturvemaiden raivauskieltoon
BRYSSEL (MT)
Suomen hallituksella ei edelleenkään ole selvää kantaa turvemaiden raivauskieltoon.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta tarkisteli kantojaan EU:n maatalousuudistukseen torstaina. EU-komission ehdottamaan turvemaiden raivauskieltoon hallitus aikoo kuitenkin ottaa lopullisen kannan vasta sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin täysistunto on äänestänyt asiasta.
”Tässä vaiheessa ei ole syytä hötkyillä, kun EU-tasolla on vielä niin monta liikkuvaa osaa”, valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) selittää.
Tähän asti hallitus on kannattanut raivauskieltoa. Hallituksen uusimmassa kannanotossa suhtautuminen on edelleen periaatteessa myönteistä, mutta samalla paperissa luetellaan iso liuta ongelmia, joita kielto maatiloilla aiheuttaisi.
Artjoki kiistää epäilyt, joiden mukaan asia hiertäisi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) ja ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) välejä.
”Hallituksen nykyinen kanta on sovittu yksimielisesti ja hyvässä yhteisymmärryksessä”, valtiosihteeri painottaa.
Aiemmin Koskinen on sanonut, että henkilökohtaisesti hän vastustaa raivauskieltoa.
Myös Niinistö sanoo MT:lle, että hän on valmis joustamaan turvemaiden raivauskiellosta, jos tilalle löydetään jokin muu malli, jolla maatalousmaan hiilipäästöjä voidaan vähentää.
”Mielestäni ratkaisu voi olla muukin kuin täyskielto, jos EU-tasolla päädytään siitä luopumiseen.”
Niinistön mukaan on kuitenkin tärkeää, ettei maatalousmaan kasvihuonepäästöjä lisätä omilla toimilla.
”Pellonraivaus pitäisi ohjata maille, joista ei synny päästöjä. Kyse on myös maatalouden kilpailukyvyn turvaamisesta. Ilmastopolitiikka ja päästövähennystavoitteet tulevat jatkossa koskemaan yhä tiukemmin myös maataloutta”, ympäristöministeri muistuttaa.
Euroopan parlamentin täysistunnon on määrä äänestää cap-uudistuksen sisällöstä puolentoista viikon päästä. Suomen lopullisen kannan määrittelee eduskunnan suuri valiokunta 15. maaliskuuta. Sitä ennen hallituksen pitäisi vielä päästä sopuun omasta kannastaan.
Turvemaiden raivauskielto, eli niin sanottu hiilirikkaiden maiden ensimmäisen kynnön kielto on osa EU-komission cap-esityksen täydentäviä ehtoja.
Tähän mennessä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta on esittänyt pykälän poistamista. Myös EU:n maatalousministerien neuvostossa ainakin 11 jäsenmaata ajaa raivauskiellon poistamista.
Lopullinen päätös vaatii sekä parlamentin täysistunnon että jäsenmaiden määräenemmistön hyväksynnän.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
