Suomella rajusti julkista velkaa – Vanhanen puolustaa hallituksen toimia velkasuhteen taittumisella

Suomessa ei ole pelätty velanottoa. Matti Vanhasen mukaan julkisen velan kasvu taittuu vuosikymmenen puolivälissä. Kuva: Sanne Katainen

Suomen julkinen velka nousee liki 75 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on yli 30 prosenttiyksikköä suurempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, vaikka vielä vuonna 2009 Suomella oli vähemmän velkaa kuin niillä, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo.

Paine julkisten menojen kasvuun on jatkossa edelleen kova, kun väestö ikääntyy, hoivamenot kasvavat rajusti ja työikäinen väki vähenee.

Jokaisessa kriisissä velkasuhde on harpannut entistä korkeammalle. Velkasuhde täytyy Majasen mukaan taittaa, eikä talous voi nojata matalaan korkoon.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) puolustaa hallituksen linjaa kehysriihessä sillä, että velka taittuu vuosikymmenen puolivälissä ja alkaa hienoisesti laskea.

Se edellyttää kuitenkin reippaita kestävyystiekartan mukaisia uudistuksia, esimerkiksi työvoiman tuontia, työllisyyden nostoa, tutkimuksen rahoituksen lisäämistä ja digitalisaatiota, hän kertoi talouden ja politiikan toimittajien tapaamisessa maanantaina.

Velkasuhteen kasvu alkaa taittua 2020-luvun puolivälissä, jos hallituksen taloutta vahvistavat 2,5 miljardin euron toimet toteutetaan.

Mikäli suunnitelmat tutkimuksen ja kehittämisinvestointien (T&K) lisäämiseksi neljään prosenttiin kansantuotteesta toteutetaan, pitää taloutta vahvistaa 4 miljardia euroa.

Majasen mukaan 4 prosentin tuotekehitysinvestoinnit lisäävät valtion menoja 210 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2022–2030.

Kahden miljardin sopeutus vaatii esimerkiksi työllisyyden noston 75 prosenttiin sekä esimerkiksi etätyön tuomia kustannussäästöjä valtion ja kuntien tilavuokrissa.

Vanhasen ennen kehysriihtä esittämät suunnitelmat 10 miljardin euron investoinneista T&K:hon 10 vuodessa vaativat parlamentaarisen hyväksynnän ja lisäksi rahat täytyy pystyä sijoittamaan pysyvästi sellaiselle budjettimomentille, ettei kukin hallitus vuorollaan niitä pääse muuttelemaan.

80 000 uutta työllistä ja 75 prosentin työllisyys vahvistavat julkista taloutta 1–2 miljardia euroa vuodessa. Saman verran on vaikutusta T&K-investointien nostolla neljään prosenttiin sekä 10 000 henkilön työperäisellä maahanmuutolla vuosittain

Digitalisaatio, toimitilojen tehokas käyttö ja sote tuovat miljardin taloushyödyn.