Botswanan talous kasvaa timanteilla
GABORONE, BOTSWANA (MT)
Timanttiyhtiö De Beers siirsi huutokaupat Botswanan pääkaupunkiin Gaboroneen lokakuussa. Keskellä eteläistä Afrikkaa sijaitsevassa kahden miljoonan asukkaan maassa timantteja louhii Debswana-yhtiö, jonka omistavat puoliksi De Beers ja Botswanan valtio.
Valtio on myös vähemmistöosakas eteläafrikkalaisyhtiössä, joka puolestaan kuuluu kanadalaiseen kaivosjättiin Anglo Americaniin.
De Beers on ainoa suurista yhtiöistä, joka on siirtänyt kaikki toimintonsa pois maailman timanttikeskuksesta, Lontoosta. Hionta- ja muut jalostustyöt aloitettiin Botswanassa vuonna 2006.
Botswana peittoaa yleensä vauraimpana pidetyn Etelä-Afrikan viidellä sijalla 142 maan vertailussa, joka julkistettiin lokakuun alussa. Maiden järjestys on ollut sama myös neljänä aiempana vuonna.
Arabimaistakaan sen edellä ei enää ole yksikään arabikevään aiheuttaman poliittisen ja taloudellisen epävakauden vuoksi.
Kuten Suomen Botswanan kunniakonsuli Samuel Mpuchane sanoo, Botswanan nousu Afrikan vauraiden joukkoon on timanttien ansiota. Mutta timantteja ei riitä ikuisesti, joten maan on varauduttava elinkeinorakenteensa kehittämiseen.
Mpuchane tapasi suomalaisia ja afrikkalaisia toimittajia lokakuussa Gaboronessa.
Kunniakonsuli on itse Botswanan pohjoisosan maaseudulta kotoisin ja kantaa huolta tuloerojen kasvusta harvaan asutun maaseudun ja pääkaupungin välillä. Hän mainitsee potentiaalisina tuotannonaloina matkailun ja elintarvikejalostuksen. Samoin kuparin ja nikkelin jatkojalostamiseksi on suunnitelmia.
Botswanassa panostetaan myös uuden teknologian ja yrittäjyyden kehittämiseen, jotta maahan saataisiin uusia sähköisiä palveluja monipuolistamaan elinkeinotarjontaa. Nuorisotyöttömyys on monien muiden Afrikan maiden tavoin korkea ja Mpuchane pelkää koulutetun nuorison lähtevän muualle työn perään.
Legatum-instituutin tekemään vuosittaiseen vaurausindeksiin lasketaan kahdeksan kokonaisuutta, joita tarkastellaan myös erikseen: talous, yrittäjyys, koulutus, hallinto ja demokratia, terveys, turvallisuus, henkilökohtainen vapaus ja sosiaalinen pääoma.
Samassa vertailussa Suomi sijoittui tänä vuonna sijalle 8. Heikoimmat EU-maat olivat Kroatia, Kreikka ja Romania sijoilla 53–55.
Botswana pärjää vertailussa parhaiten hallinnossa ja demokratiassa, koulutuksessa, turvallisuudessa ja henkilökohtaisessa vapaudessa.
Sen heikkouksia ovat korkeiden aids/hiv-lukujen vuoksi terveys ja yhteiskunnan tasavertaisuutta kuvaava sosiaalinen pääoma.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
