Pakkoliitospäätöstä ei kunnissa niellä
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ajaa itseään entistä ahtaammalle kunta- ja sote-uudistustensa kanssa. Huolimatta siitä, että monet kunta-, hallinto- ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ovat tyrmänneet hallituksen aikeet, ei hallitus ole perääntynyt yhtään hankkeistaan.
Sen sijaan, että uudistuksissa olisi otettu aikalisä, hallitus päätti syksyn budjettiriihen yhteydessä kuntien mahdollisista pakkoliitoksista. Päätös tuli yllätyksenä myös hallituspuolueiden kansanedustajille.
Vihreiden kansanedustaja Tuija Brax ihmettelee, miksi hallitus nyt yllättäen palaa kesäkuussa hyväksyttyyn kuntajakolakiin. Sen sijaan, että pakkoliitoksista olisi keskusteltu, puhuttiin siitä, ettei hallitus aja pakkoliitoksia.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä Brax muistuttaa, että kuntien yhdistämiseen tai yhteistyöhön tähtäävät selvityskriteerit eivät olleet perustuslain vastaisia siksi, ettei mahdollisuutta pakkoliitoksiin laajennettu.
Kuntien pakkoliitokset on iso periaatteellinen kysymys sekä juridisesti että poliittisesti.
Juridisesti kysymys on kuntien itsehallinnosta. Hallituksen ajaman isäntäkuntamallin on arvioitu olevan perustuslain vastainen. Perustuslakivaliokunta ei hallituksen toiveista huolimatta ottanut kesällä kantaa siihen, pitääkö kuntauudistuksen kytketty sote-laki säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta ottaa asiaan kantaa vasta sitten, kun lakiesitys on valmis.
Poliittisesti pakkoliitospäätös on vaikea, koska hallituspuolueet ovat aikaisemmin lupailleet, ettei pakkoliitoksia tule. Hallituspuolueita edustavat kansanedustajat ja kuntapäättäjät joutuvat nyt vaikeaan välikäteen.
Erityisen ongelmallinen pakkoliitospäätös on SDP:lle, koska puolue on aikaisemmin vastustanut pakkoliitoksia. Pakkoliitoksiin myönteisemmin suhtautuneella kokoomuksellakin on yhä enemmän vaikeuksia selittää hallituksen päätöksiä kuntapäättäjilleen.
Turun seudun kokoomuslaiset kuntapäättäjät ovat lähettäneet kokoomuksen eduskuntaryhmälle kirjeen, jossa he kysyvät perusteluja pakkoliitospäätökselle. Kuntapäättäjät peräävät hallitukselta tietoa siitä, miksi iso kunta on elinvoimaisempi ja pakkoliitos parempi kuin vaihtoehtojen selvittäminen.
Kaarinan kaupunginhallituksen kokoomuslaisen puheenjohtajan Vesa Mäen mukaan kuntauudistusta voisi lykätä seuraavalle hallituskaudelle. Mäen mielestä hallituksen esittämä malli kansanäänestyksistä kuntaliitoksista on demokratian halventamista. (MT 13.9.)
Mäellä on omakohtaista kokemusta kuntaliitoksesta. Hän oli Piikkiön kunnanhallituksen puheenjohtaja kun Piikkiö ja Kaarina yhdistyivät vuonna 2009. Hänen mielestään kuntaliitos oli onnistunut, koska osapuolet kuuntelivat toisiaan ja suurempi antoi myönnytyksiä pienemmälle.
Kunta- ja sote-uudistuksista on tullut hallitukselle arvovaltakysymyksiä. Uudistuksia viedään jääräpäisesti eteenpäin. Mitä enemmän uudistuksia kritisoidaan, sitä enemmän hallitus lisää niihin painetta.
Tähän saakka hallitus on ajanut uudistuksiaan sivulleen vilkuilematta ja kritiikistä piittaamatta. Pakkoliitospäätöksen jälkeen kritiikki omissakin joukoissa on kuitenkin kasvamassa niin suureksi, että hallituksen on se otettava huomioon. Ellei näin tehdä, kostautuu kovakorvaisuus viimeistään seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
