MTK:n Marttila: Kaupungit pakkolunastavat härskisti yksityismaata – Suomen laissa vakava ongelma
Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto kehottavat kaupunkeja tekemään pakkolunastuksia.
Limingalla maanomistajat Sami, Merja ja Kari Isola kuvattiin vuosi sitten nelostien varrella olevalle tontillaan, jonka kunta aikoi pakkolunastaa, mutta viljelijät voittivat kiistan. Kuva: Kai TirkkonenMTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvostelee rankasti Suomen lakia ja oikeuskäytäntöä, joka sallii maan pakkolunastukset.
"Tässä on vakava rakenteellinen lainsäädäntöongelma. Kaupungit saavat käyttää maatilojen ja muiden yksityismaiden pakkolunastusta ansaintatarkoituksessa. Tämä on täysin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen vastaista."
MTK vaatii muutosta sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin että lunastuslakiin. ”Nykyinen pakkolunastusautomaatti täytyy poistaa nopeasti laista.”
"Lunastuskorvaukset täytyy saada länsieurooppalaiselle tasolle. Nyt kaupungit pakkolunastavat maat erittäin halvalla, raakamaan hinnalla", Marttila ihmettelee.
"Lunastuksen jälkeen kaupungit kaavoittavat alueen monopolinsa avulla, myyvät rakennusyhtiöille ja saavat roiman hyödyn tuotosta. Pakkolunastus tehdään käytännössä sen vuoksi, että kaupunki ansaitsee sillä."
MTK:n vaatimusten taustalla Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) viimeviikkoinen päätös, jossa oikeus hyväksyi vantaalaisen Saraksen maatilan pakkolunastuksen kaupungille. KHO:n mukaan Vantaan kaupunki pystyi osoittamaan, että lunastuksen perusteena oli yleinen tarve.
Osayleiskaavassa maatila on kaavoitettu pientalo-, viher- ja virkistysalueeksi. Tila sijaitsee yli kilometrin päässä Kivistön rautatieasemasta.
Rakennusyhtiö SRV oli Saraksen maatilan omistavan perikunnan mukaan tarjonnut tilan 43 hehtaarin maista yli kymmenen miljoonaa euroa vuonna 2007. Kahdeksan vuotta myöhemmin Vantaan kaupunki tarjosi perikunnan mukaan maista raakamaan hintaa, yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa, Helsingin Sanomat kertoo.
KHO:n mukaan kaupunkia ei voinut syyttää ansaintatarkoituksesta, koska maan arvo oli määritetty erillisessä lunastustoimituksessa. Käytännössä Vantaa kuitenkin ansaitsee miljoonia. Marttilan mukaan kyseessä on ”miljoonien eurojen laillinen ryöstö”.
Lunastushintaa ei ole vielä lopullisesti määritelty, mutta todennäköisesti tila voidaan pakkolunastaa lähes pellon hinnalla.
Marttila ihmettelee eri kaupunkien eroja maankäytössä. Hänen mukaansa esimerkiksi Espoossa toimitaan järkevästi maankäyttösopimuksin, jolloin tuotto ja arvon nousu jakautuu eri osapuolten kesken.
Marttilan mukana kunnissa pitäisi ylipäätään aina toimia näin, pakkolunastus on lainkin mukaan aina viimeinen mahdollinen toimenpide. "Maanomistajan täytyisi saada myös mahdollisuus kehittää itse maitaan."
Kunnat ovat alkaneet viime vuosina käyttää yhä enemmän pakkolunastusta hankkiessaan maata itselleen. Taustalla on muun muassa Kuntaliiton ja ympäristöministeriön jo vuonna 2009 kunnille lähettämä kirje, jossa kehotetaan pakkolunastusten käyttöön. "Tämä kirje on suorastaan pöyristyttävä, jolla poljetaan maanomistajien oikeuksia", Marttila sadattelee.
Tänä vuonna on nähty myös toisenlaisia tapauksia kuin Vantaalla. Ympäristöministeriö hylkäsi heinäkuussa Limingan kunnan lunastuslupahakemuksen Kari ja Merja Isolan viljelymaasta Limingassa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
