
Ruoka pyörittää monitoimikartanoa – pienpanimon sijaan tarjontaa monipuolistaa oma palvaamo
Kilpailussa ei riitä hieno sijainti kulttuurihistorian kehdossa Tuusulassa. "Vaikka Rantatie on vieressä, on eri asia, että ihmiset ovat meidän pihassamme", sanoo yrittäjä Pekka Holma.
"Vaikka Rantatie on vieressä, on eri asia, että ihmiset ovat meidän pihassamme", vanhempiensa ja isovanhempiensa jäljiltä Krapia kehittävä Pekka Holma sanoo. Kuva: Sanne Katainen
Omassa palvaamossa palvataan muun muassa hanhea, pekonia, alkuperäiskarjaa ja tässä tarjolla olevaa karitsaa. Kuva: Sanne KatainenRavintola, hotelli, kesäterassi, kokoustiloja, kokkikoulu, keikkapaikka, kesäteatteri, viinikellari, savusauna, puoti, palvaamo, pakohuone – ja neljä mehiläispesää.
Tuusulan Krapi on vuosien saatossa paisunut pikku hiljaa ja kuhinaa riittäisi ilman hunajantuotantoakin. Eikö bisneksessä ole yleensä parempi keskittyä yhteen kuin rönsyillä lisää?
"Me keskitymme: myymme ruokaa. Tarkoitus on saada ihmiset syömään, juomaa ja viihtymään", itseään talonpojaksi kutsuva toimitusjohtaja Pekka Holma sanoo.
Krapihovi sijaitsee Tuusulassa, kulttuurireitti Rantatien alkupäässä, lähellä lentokenttää ja Helsinkiä. Vieressä siintää Tuusulanjärvi ja ikkunasta aukeavat golf-viheriöt. Entiset heinäpellot vuokrattiin golf-seuralle vuonna 1980 ja hehtaarituotto on luultavasti aiempaa parempi.
"Olemme periaatteessa lähellä kaikkea, mutta kuitenkin niin kaukana, että ohjelma pitää keksiä itse. Jos olisimme Helsingissä, ravintola riittäisi. Mutta täällä ei. Jos haluaa tehdä asiat aidosti, pitää olla volyymeja."
Holma haluaa. Kartano tarjoaa joka päivä noin 40 euron lounaspöydässään lähiruokaa omasta pateesta itse palvattuun lampaaseen. Vihannekset tulevat pääosin tukusta, mutta kukonpoika Viskilän tilalta Vampulasta, lammas Ahvenanmaalta ja muikut ja lahnat Pielisestä.
"Kotimaisen kalan saanti on todella usein ongelma, ei saa siikaa, ei kuhaa", Holma huokaa.
Myös luomua tarjotaan vain vähän. Se on Holman mukaan "aate", joka sopii huonosti volyymiprosesseihin" ja myös tasainen saatavuus ja hinta ovat ongelmia.
"Pitää olla erittäin hyvä bisnespläni ja visio", Holma kiteyttää pärjäämisen reseptin.
Pienpanimon sijasta Krapilla on palvaamo, koska jollakin pitää erottua. Myös vuodenaikoja on viisi: alkuvuoden blinit, kevät, kesä, syksy ja joulu.
Ruoka tuo yli puolet liikevaihdosta ja yhdistää kokousvieraita ja perhejuhlien viettäjiä. Kaiken ohjelmallisen sisällön tuottavat yhteistyökumppanit.
Tavallaan tässä on pulma: pitäisi tehdä käsityöläislaatua, mutta vain iso mittakaava tekee sen mahdolliseksi. Alusta asti itse tekeminen nimittäin maksaa, joten täytyy olla paljon asiakkaita, ja heitä varten taas ohjelmaa ja henkilökuntaa.
Näissä maisemissa ei heti uskoisi, että kilpailu on kovaa syöjistä ja yöpyjistä, eivätkä edes kiinalaiset ole valmiita maksamaan palveluista mitä vain.
"Vaikka Rantatie on vieressä, se ei riitä enkä rakentaisi riskejäni sen varaan. On eri asia, että ihmiset ovat meidän pihassamme", Holma sanoo.
Krapilla käy vuosittain "jotakin 50 000–100 000 välillä" oleva vierailijamäärä, viikolla yritysten kokoontumisia, viikonloppuina perhejuhlia ja ruokailijoita, kesällä teatteri- ja keikkavieraita. Ohjelman tuottavat yhteistyökumppanit.
Soittokeikat pidetään punamultaisessa Pajassa.
"Pajan rakentamista suunniteltiin monta vuotta, mutta se toteutettiin vasta kun sopiva yhteistyökumppani löytyi ja toi taloon hengen", Holma sanoo ja suosittelee mallia muillekin. Liian moni hanke on tehty isolla rahalla, ja ihmetelty, kun se ei toimikaan.
"Seinät eivät riitä, pitää olla sisältöä."
Krapin tila oli asuttu jo 1600-luvulla ja kesähuvilaksi tehty päärakennus vuodelta 1883. Holman perhe jälkeläisineen hankki tilan 1911, ja panosti lypsykarjaan, sikatalouteen, kesävieraisiin ja ruokaan. Viimeiset lehmät lähtivät Krapilta vuonna 1982, ja navetasta tehtiin hotelli.
Pekka Holma otti sisarensa Annen kanssa tilan haltuunsa vanhemmiltaan vuonna 1994, ja alkoi laajentaa palveluita.
"Nyt on tarkoitus keskittyä olemassa olevien palveluiden hiomiseen", Holma sanoo.
Käsijarru kirpoaa, kun toimitusjohtajalta kysyy politiikasta. Holma ei käsitä Suomea, missä on 70 000 syrjäytynyttä nuorta ja iso liuta pitkäaikaisyöttömiä.
"Ihmisten arvot mättävät, turha yhteiskuntaa on aina syyttää. Jokaisen terveen ja kykenevän kuuluu hoitaa omat lapsensa, vastata toimeentulostaan ja mennä töihin. Meilläkin on työtehtäviä avoinna koko ajan", Holma sanoo.
"On ihan ok olla ottamatta töitä vastaan, jos sen tekee omalla kustannuksellaan. Ennen mentiin Amerikkaan ja Ruotsiin töitä hakemaan, mutta nyt yli 70 kilometristä ollaan menossa yleislakkoon!" Holma taivastelee ja haukkuu samaan syssyyn myös pienyrittäjien kannalta "ääliömäisen" perintöveron.
"Se, että Antti Rinteen SDP olisi hallituksessa ja eläkeläinen saisi satasen lisää, ei korjaa tilannetta. Asenteiden pitää muuttua. Meillä Suomessa on menty liian pitkälle."
Faktat
Krapihovi Oy
Hotelli- ja ravintola-alan perheyritys.
Perustettu vuonna 1973, kotipaikka Tuusula.
Omistajat sisarukset Anne ja Pekka Holma sekä muutamia pienosakkaita.
Liikevaihto noin neljä miljoonaa euroa.
Vakituisia työntekijöitä noin 35, osa- tai määräaikaisia noin 40.
Missio: "Rakentaa aitoa huolenpidon, makujen ja tarinoiden Krapia palaksi parasta Suomea."
Visio 2020: "Halutuin valinta aitoihin kohtaamisiin tärkeissä hetkissä ja huviretkissä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
