Talouden taantuma on hyödyttänyt strutsitarhaa – ulkomaanmatkat ovat vaihtuneet lähimatkailuun

Ketolan strutsitilalle matkailijoita houkuttelevat suurten lintujen lisäksi luonnonrauha. Kuva: Jaana Kankaanpää

Sirpa Grönholmin tilapuodissa myydään strutsin höyhenistä valmistettuja esineitä kuten pölyhuiskuja. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ketolan strutsitilan emännän Sirpa Grönholmin mukaan Rajakylässä sijaitsevan tilan menestyksen takana ovat vakiintunut asiakaskunta ja vähäinen kilpailu.

”Kyllä menee suhteellisen mukavasti, on oikeastaan koko ajan mennyt, mutta se johtuu kaiketi siitä, että ollaan oltu jo 20 vuotta tässä markkinoilla”, hän kertoo.

Suomen yleinen taloustilanne on edesauttanut tilaa odottamattomalla tavalla. Kun kuluttajilla on ollut vähemmän rahaa käytössään, ovat ulkomaanmatkat vaihtuneet lähimatkailuun 30–40 kilometrin säteellä kotoa. Taloudessa ei ole havaittu notkahdusta, enemmänkin päinvastoin.

”Voisin kuvitella, että tällä hetkellä kysyntä on lisääntynyt, kyllähän nuo kaksi viimeistä vuotta ovat olleet vähän heikompia noin yleisesti ottaen. Nyt on hauska nähdä millainen tämä kesä on. Elokuun lopussa tiedetään mitä nousukausi toi tullessaan meidän kohdalla.”

Grönholmin mukaan Ketolan liikevaihto on noin 150 000 euroa. Koska tila keskittyy yksin­omaan strutsitarhaukseen, summassa ei ole mukana minkäänlaisia tukia. Monella tilalla 30–40 prosenttia liikevaihdosta on tukia, Grönholm kertoo.

Ketolassa vierailee kevään aikana viikoittain erilaisia retkiryhmiä. Juhannuksen jälkeen, lomakauden alkaessa, tila avataan yksittäisille matkailijoille. Tuolloin matkailijat pääsevät tutustumaan tilan toimintaan, strutseihin sekä tila­puodin tuotteisiin.

Tilalla on mahdollisuus myös 15 hengen majoitukseen sekä tilausravintolatoimintaa.

”Kesällä järjestetään kaikenlaista juhlaa häistä ristiäisiin ja sukujuhliin.”

Strutsit ovat ylivoimaisesti suurin syy tilalla vierailuun. Monet tulevat hakemaan myös aitoa maaseutua.

”Meillä on vanhan maatalon pihapiiri tarjottavana. Ulkomaalaisille on käsittämätön se hiljaisuus, joka voidaan tarjota, vaikka ollaan niin lähellä Helsinkiä. Helsingin keskustaan on vain 36 minuuttia, mutta silti ollaan täysin maaseudulla.”

Suurin osa tilalla vierailevista on suomalaisia, mutta Grönholmin mukaan asiakkaita löytyy laajalti myös ulkomailta. Useimmat kävijöistä ovat virolaisia, mutta majoittujista suurin ryhmä ovat saksalaiset.

Grönholmin mukaan Kauko­idästä tuleville puhdas luonto, hiljaisuus ja rauhallinen olotila ovat samaan aikaan käsittämätöntä ja suosittua.

”Japanilaisille suuri ihastuksen aihe on pieni yrttipuutarha, jossa he saattavat viettää pitkän tovin, tutkien erilaisia yrttejä, maistellen ja haistellen.”

Grönholmin mukaan Uudellamaalla on hyvin vähän vastaavia matkailukohteita. Kun on kysyntää ja vain vähän tarjontaa, asiakkaiden saaminen on helpompaa.

Muille alalla toimiville hän antaa vinkiksi työlle omistautumisen. Panostus, innostus ja arvostus omaa työtä kohtaan välittyvät asiakkaillekin.

”Kyllähän se vaatii, töitä, paljon töitä. Mutta kun teet sitä systemaattisesti ja uskot asiaasi, niin kyllä se silloin menestyy.”