Metropoliin tiivistäminen estää maaseudunja pienten kaupunkien kehittymisen
Juhana Vartiainen arveli Suomen Kuvalehdessä (24.7.) tulevaisuuden vaurauden löytyvän kasvavista metropoleista. Hänen ajatuksenaan oli, että mitä enemmän Suomessa niitä on, sitä vauraampia olemme.
Vartiaisen vaatima kaupunkeihin tiivistäminen yhdistettynä fossiilienergiaan perustuvan talouden kasvun päättymiseen on Suomelle suuri virheliike.
Väkiluvultaan pienenä ja alueeltaan suurena sekä harvaanasuttuna maana Suomi ei pysty luomaan kilpailuetuaan metropolien rakentamisella. Vartiaisen esille nostamat, tiivistämistä tukevat kaupunkitutkija Edward Glaeserin teesit sopivat huonosti meille talouskasvun luomiseksi saati sitten suomalaiselle tuotantorakenteelle tai asumisen tiheydelle.
Tähän asti tuntemamme talouskasvu on perustunut fossiiliseen energiaan. Maapallon asukkaat ovat viimeisen 100 vuoden aikana hyödyntäneet öljyä, jonka syntymiseen maankuoren alle on tarvittu 100 miljoonaa vuotta.
Nyt fossiilisen energian käyttöön perustuva talouskasvu on maailmanlaajuisessa käännepisteessä ilmastonmuutoksen ja öljyn loppumisen vuoksi. Samaan aikaan Suomi tarvitsee kipeästi uutta talouskasvua esimerkiksi kestävyysvajeensa ja eläkesumastansa selviämiseen. Tarvitsemme yrityksiä, joiden tuotteilla ja työllä voimme turvata hyvinvointimme tulevaisuuden.
Kestävä kasvu tulee perustumaan yhä enemmän biotalou teen. Koska tuotteet valmistetaan biomassasta, joka vaatii kasvualueensa, tarvitsee kestävä talous toteutuakseen hajautetun yhdyskuntarakenteen.
Tulevaisuudessa jokainen tuote, jonka ympärillämme näemme, voidaan biotalouden menetelmin valmistaa metsästä, pelloilta tai jätteestä tulevasta eloperäisestä materiaalista. Suomessa on suuri uusiutuvan energian ja materiaalien potentiaali, mutta todellista askelta biotalouteen emme ole ottaneet.
Suomen biotalouden nousu tekee tarpeettomaksi nykyisen trendin, jossa kaavoitusta ohjaillaan metropoli-ideologian mukaisesti muutaman kaupungin rakennemallialueelle ja jossa julkista tie- ja raiderahaa kohdennetaan vain Helsingin seudulle. Pelkällä pääkaupunkiseudun tiivistämisellä saamme lopulta syliimme espanjalaisten ja irlantilaisten kokeman kalliiden asuntojen kuplan ja pankkikriisin, emme Vartiaisen ounastelemaa kahdeksan prosentin talouskasvua tai 140 000 dollarin tulotasoa.
Kaupunkiemme vahvuuksia voisivat olla matalat puukorttelit, joissa hallitsevina piirteinä olisivat talokohtaiset uusiutuvan energian ratkaisut ja väljä rakentaminen.
Nyt tiivistäminen estää sen laajan osaamispohjan syntymisen, jonka avulla Suomi voisi päästä uudelle, kestävän talouskasvun uralle.
Erityisesti laajan maaseutumme tulevaisuus on uhattuna. Nykyinen kuntarakenteemme olisi kuin luotu biotalouden tarpeisiin, sillä ihmiset, kylät ja kunnat ovat valmiiksi hajallaan.
Digitaalinen aikakausi toimii Suomen eduksi, kun etätyökään ei ole nykyhetkessä ongelma. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva talokohtainen energiantuotanto, ”taloni on energiani”, sekä lähiruuan uudet tuotantomuodot ovat valtaisa uusien tuotteiden ja liiketoimintojen mahdollisuus.
Tulevaisuuden voittajiin kuuluvatkin ne maat, jotka kykenevät kestävään bio- ja maataloustuotantoon, niiden vaatimien teknologioiden luomiseen ja joilla on riittävästi makeaa vettä sekä biomassaa tuon kaiken pyörittämiseen.
Suomen tulevaisuus on myös hajallaan, ei vain metropolissa. Nykyisiä kaupunkejamme ei tarvitse hylätä, mutta pakkomielteinen tiivistäminen on tarpeetonta ja hidastaa tarvittavien tuotteiden ja uuden tuotantotavan innovaatioiden syntymistä.
Historiamme on sopivasti hajauttanut nykyisen asutuksemme. Maatamme on siunattu peltojen ja metsien biomassoilla sekä runsaalla makean veden määrällä.
Tämä kilpailuetu meidän suomalaisten olisi osattava käyttää kestävällä tavalla.
Suomen tulee kytkeytyä irti väärien ja vanhanaikaisten tuotteiden valmistamisesta ja edetä päättäväisesti kohti taloutta, jonka ideana on, että jokainen tavara voidaan valmistaa biomassasta.
Pekka Myllymäki
Kirjoittaja (kesk.) on Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja Sitran kestävän
talouden koulutusohjelman
laatineen foorumin jäsen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
