Rakennusteollisuus aikoo nollata päästönsä vuoteen 2050 mennessä – urakka sisältää korjausrakentamista, kierrätystä ja uusiutuvaa energiaa

Rakentamisessa suurimpia päästösäästöjä haetaan rakennusmateriaalien, kuten sementin päästöjen vähentämisestä EU:n päästökaupan ajamana. Kuva: Juho Leskinen

Rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan kutistaa huomattavasti nopeilla toimenpiteillä. Rakennetun ympäristön päästöt voidaan painaa lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä. Arvio syntyi Rakennusteollisuuden laatimassa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartassa, jossa oli mukana ympäristöministeriö.

Rakennetun ympäristön osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes.

Jo olemassa olevien rakennusten osalta suurin päästöleikkaus saavutetaan energiankulutuksen vähentämisellä, lämmitysenergiamuotojen kehittämisellä ja korjausrakentamisella, johon rakennusala toivoo suunnattavan julkisia varoja.

Päästölukuihin myötävaikuttaa myös sähkön ja kaukolämmön päästökertoimien pienentyminen.

Rakentamisessa isoin päästösäästö syntyy rakennusmateriaalien, kuten sementin päästöjen vähenemisestä EU:n päästökaupan ajamana. Rakennustuotteiden valmistuksen teknologinen kehitys on tärkeää. Erityisesti se pätee raskaspäästöiseen betoniin.

Teräksen ja betonin käyttöä on suunniteltava tarkemmin ja lisättävä materiaalien kierrätystä. Rakennusmateriaalien valmistuksessa haetaan päästösäästöä uusiutuvasta energiasta, vaikkakin ongelmaksi voi nousta sen saatavuus.

Infrarakentamisessa oleellista on virtaviivaistaa työmaatoimintoja sekä hyödyntää lähialueen kiviainesta ja kierrätysmateriaaleja.

Valtion toivotaan ohjaavan rakennusalaa vähähiilisyyteen johdonmukaisesti. Oma osansa on kuntien kaavoituksella, jossa on mietittävä muun muassa rakennusten sijoittelun vaikutusta liikenteeseen.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa tiedotteessa, että rakennusala on hyvää vauhtia etenemässä kohti hiilineutraaliutta: "Yritykset ovat sitoutuneita viemään toimia eteenpäin, mutta markkinat ja asiakkaat lopulta ratkaisevat teknologiainvestointien hyödyt. Myös valtiolla tulee olla investointeihin kannustava rooli."