Tanska tahtoo kaksinkertaistaa luomun vuoteen 2020 mennessä
Emäntä Sanne Brodersen esittelee linnan rakennuksia ylpeänä siitä, että on pystynyt säilyttämään vanhaa kulttuuria. Riitta Mustonen Kuva: Viestilehtien arkistoHORSENS, TANSKA (MT)
Jos Tanska pääsee tavoitteeseensa, sen peltomaasta 12 prosenttia olisi luomuviljeltyä. Se ei kuulosta mahdottomalta Suomeen verrattuna, sillä meillä peltoalasta on luomussa nyt yhtä suuri osuus kuin Tanskassakin, mutta meillä ministeriö tavoittelee luomualan nostamista peräti 20 prosenttiin samassa ajassa.
Tanskan luomumarkkinat ovat kuitenkin paljon kehittyneemmät kuin Suomen. Tanska loi ensimmäisenä maana maailmassa luomulle lainsäädännön jo 1980-luvulla ja lanseerasi oman luomumerkin ja sertifioinnin.
Luomua myydään Tanskassa tavallisissa supermarketeissa, ja sen osuus ruuan myynnistä on kahdeksan prosenttia, kun Suomessa jäädään alle kahteen prosenttiin.
Vuonna 2010 tanskalainen kuluttaja osti luomua keskimäärin 142 eurolla, mikä EU:n ennätys. Vain sveitsiläiset päihittävät tanskalaiset, mutta hehän eivät kuulu EU:hun.
Tanskan maatalousministeri Mette Gjerskovin (sd.) mukaan luomun menestymisen avainasia on kuluttajille tiedottaminen. Että kuluttajat ymmärtäisivät, miksi luonnonmukaisesti tuotettu on tavanomaista parempi vaihtoehto ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnille.
Gjerskovin mukaan yksi keino on lisätä luomun osuutta on tarjota sitä julkisissa ruokapalveluissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa. Tanskan hallitus onkin asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2010 mennessä 60 prosenttia julkisissa laitoksissa tarjottavasta ruuasta on luonnonmukaista.
Jo nyt noin 15 prosenttia julkisista ruokapalveluista tarjoaa luomua ja Kööpenhaminassa peräti 75 prosenttia.
Ministeri on innoissaan keittiömestareiden lanseeraamasta Uudesta pohjoismaisesta keittiöstä, joka sopii mainiosti luomuajatteluun. Sen ideana on tarjota paikallisia, sesongin mukaisia tuotteita.
”Lama ei näy luomun kulutuksessa”, Gjerskov iloitsee.
Yksi Tanskan luomumenestyksen salaisuus on, että Tanskassa koko luomuketju puhaltaa yhteen hiileen. Kymmenen vuotta sitten perustettiin Organic Denmark -yhdistys, jossa luomuviljelijät, kuluttajat ja 130 elintarvikejalostajaa työskentelevät yhdessä luomun edistämiseksi.
”Muualla Euroopassa maan hallitus, ruuan tuottajat ja markkinoijat odottavat jokainen tekoja toisiltaan. Silloin asiat eivät edisty. Tarvitaan yhtäaikaisia tekoja kaikilta”, korostaa Organic Denmarkin toiminnanjohtaja Paul Holmbeck.
Yhdistys neuvoo viljelijöitä, kehittää markkinointia ja edistää vientiä. Holmbeckin mukaan yhteistyö tuottaa tulosta.
Yhdistys helpottaa kauppaa räätälöimällä myynninedistämistä, kehittämällä tuotelinjoja, järjestämällä tuote-esittelyjä.
”Näkyvyys kaupassa on tärkeää. Ihmisten täytyy kokea ja maistaa, silloin heistä tulee pysyviä luomun ostajia”, Holmbeck uskoo.
Yhdistyksen sadonkorjuumarkkinoilla käy satatuhatta kuluttajaa ja lehmien laitumellelaskutapahtumaa seuraa 150 000 ihmistä. ”Se on parasta menekinedistämistä koko alalle.”
Luomuruuan myynti on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa.
Viime vuonna tanskalainen kuluttaja osti luomua keskimäärin 168 eurolla ja yli puolet kuluttajista ostaa luomuruokaa joka viikko. Lähes kaikki tuntevat luomumerkin ”Statskontrolleret økologisk” .
Tanskan suurin luomutila on Gramin linna Etelä-Jyllannissa. Tila viljelee tuhatta hehtaaria luonnonmukaisesti ja sen navetassa ammuu 250 lehmää.
Sanne ja Svend Brodersen ostivat 25 vuotta tyhjillään olleen linnan yhdessä toisen perheen kanssa viisi vuotta sitten. Broderseneilla on ennestään 400 hehtaarin oma luomutila, jota he pyörittävät yhä, mutta asuvat nyt linnassa neljän lapsensa kanssa.
Sanne Brodersenin mukaan luomu on perheelle luonnollinen tapa ajatella. ”Olemme viidessä vuodessa osoittaneet, että luomun ei tarvitse olla pientä, vaan lehmiä voi olla paljon ja silti voi päästä tuloksiin.”
Gram myy tuotteensa omalla merkillään supermarketketjun kautta. ”Meillä on erinomaiset tuotteet, mutta haluamme, että kaikki voivat ostaa niitä eivätkä ne saa olla liian kalliita.”
Uudet omistajat ovat kunnostaneet rakennuksia ja esittelevät tilaansa ahkerasti erilaisille vierasryhmille.
”Meille on tärkeää, että ihmiset näkevät, mitä ja miten teemme. Alussa jotkut kauhistelivat, että täällähän haisee, mutta mieheni vastasi siihen, että hajusta ei tarvitse maksaa ekstraa. Kun on paljon eläimiä, haju on erilainen kuin parfyymin”, emäntä naurahtaa.
RIITTA MUSTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
