Suomen maksukyky romahtamassa

Suomen valtionvelka ylittää sata miljardia euroa. Valtion vuosittaiset tulot ovat noin 40 miljardia. joista suurin osa on sidottu lakisääteisiin kuluihin ja maksuihin. Lähivuosille velanlyhennyksiin jää käytännössä vain roposia. Miten ja kuka maksaa velkamme, jota jokaisella suomalaisella alkaa olla 18 000 euroa?

Maamme hyvinvointi perustuu menestyviin yrityksiin ja niiden maksamiin veroihin, palkkoihin ja sijoituksiin investointien muodossa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysin mukaan 130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin 300 000 pientä.

Yritysten eliitin muodostavat vientiyritykset, joiden tehtävänä on pitää kauppatase plussan puolella ja pitää yllä suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Vientiyrityksistä kymmenen vastaa kolmannesta maamme kokonaisviennistä. Riittävätkö niiden hartiat velan hoitoon, jota ne itse tuskin pitävät päätehtävään?

Lisäksi ajatus ei ole kovinkaan houkutteleva investointikohteita hakeville kansainvälisille investoijille, jotka kiertävät kaukaa maat, joiden velanhoitajiksi ne mahdollisesti joutuvat.

Maamme 20 suurimmasta yrityksestä, joiden liikevaihto

oli kuluneella tilikaudella vähintään 2 400 000 euroa eli 2,4 miljardia euroa, perinteisiä metsäyhtiöitä oli neljä, kone- ja laitevalmistajia kuusi, ITC-yrityksiä kaksi, kauppoja kaksi ja elintarvikejalostajia yksi.

Nimilistan kärjessä Neste Oil 17 miljardia, Nokia 12 miljardia, Stora Enso 10 miljardia, UPM-Kymmene 10 miljardia ja Kesko 9 miljardia. Siis hyvin perinteistä joukkoa.

Maaseudun kannalta on ilahduttavaa, että kotimaista raaka-ainetta käyttävä metsäteollisuus on edelleen teollisuutemme selkärankaa. Myös elintarviketuottajista Valio, Fazer ja Apetit kuuluvat suurten kastiin ja tahkoavat myös viennin kautta meille veroeuroja.

Siitä huolimatta voidaan kysyä missä ovat tulevaisuuden aloja edustavat clean tech-, nano- ja bioteknologia tai terveysteknologia? Siinä missä julkisen hallinnon rakennemuutos on jäänyt hoitamatta samaa voidaan sanoa myös teollisuutemme uudistumis- ja muuntautumiskyvystä.

Onko siis myös maamme tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusympäristö puuhastellut väärien asioiden parissa?

Poliitikot puhuvat lämpimästi uusien yritysten tuomista työpaikoista vaan kun katsoo esimerkiksi Porin seudun uusien yritysten perustamisrepertuaaria niin kärjessä komeilevat terveyteen, hyvinvointiin ja ulkonäköön liittyvät alat. Nämähän ovat ihmisläheisiä palveluita, joiden kysyntä kasvaa vauhdilla.

Hyvä niin, mutta voidaanko niiden varaan laskea kansallisen veronmaksukyvyn parantuminen. Voisiko niistä kasvaa viennin uusia vetureita? Sopii myös kysyä mitä kaikilla vuosien mittaan EU:n kehittämisrahoituksella toteutuneilla hankkeilla on saatu aikaiseksi?

Nyt olisi korkea aika runnoa

kokoon maallemme uusi kilpailu- ja tuottavuusohjelma, joka pitäisi sisällään yhtä hyvin tulevaisuuden teknologiat kuin myös palvelualat.

Paavo Kajander

Pori

Avaa artikkelin PDF