Maito repii EU-maat kahteen leiriin
Maidontuotanto jakaa EU-maita kahteen leiriin. Esimerkiksi Irlanti ja Hollanti haluavat lisätä ja tehostaa tuotantoa. Suomi ja Ranska taas pelkäävät heikkojen tuotantoalueiden puolesta, jos hinnat lähtevät laskuun. sami karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoLUXEMBURG (MT)
EU-maat ovat täysin eri linjoilla siitä, miten unionin maitopolitiikkaa pitäisi muuttaa. Maanantaina ja tiistaina Luxemburgissa kokoontuneet maatalousministerit eivät päässeet asiasta minkäänlaiseen sopuun.
Esimerkiksi Hollanti, Tanska ja Irlanti lisäävät maidontuotantoaan vauhdilla ja haluavat päästä mukaan maailmanmarkkinoiden imuun. Epäsuotuisammilla tuotantoalueilla taas pelätään hintojen romahdusta ja uutta maitokriisiä.
”Oli ihan hyvä yritys kompromissin löytämiseksi. Sopu kaatui oikeastaan siihen, että muutaman ison maan ministeri puuttui paikalta”, valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) maa- ja metsätalousministeriöstä kommentoi.
EU:n maitokiintiöt päättyvät ensi vuoden alusta. Muutamat maat ovat kuitenkin ottaneet varaslähdön tuotannon lisäämisessä, minkä seurauksena niitä uhkaavat miljoonien sakkomaksut viimeiseltä kiintiövuodelta.
Vähentääkseen tulevia sakkomaksujaan esimerkiksi Irlanti, Tanska, Hollanti, Itävalta, Saksa ja Puola vaativat niin sanotun rasvakertoimen muuttamista, mikä käytännössä kasvattaisi niiden kiintiöitä.
Ranskan johtama toinen leiri, johon Suomikin kuuluu, vastustaa sakkomaksujen lieventämistä ja vaatii uusia sääntelytoimia kriisitilanteiden varalle. Maanantaina kumpikaan leiri ei antanut periksi ja asia siirtyy seuraavan puheenjohtajamaan Italian harkittavaksi.
Maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ on linjannut, että kesäkuu oli takaraja rasvakertoimen muutoksille. Artjoki kuitenkin arvelee, että Italia palaa vielä asiaan heinäkuun kokouksessa.
Ministerit kävivät läpi myös cap-uudistuksen toimeenpanoa eri jäsenmaissa. Jäsenmaiden yhteinen huoli on byrokratian lisääntyminen.
”Asia on nyt ajankohtainen, koska huomenna äänestetään viimeisistä toimeenpanosäädöksistä. Valvontojen lisääntyminen ei ole toivottavaa”, Artjoki painottaa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) tapasi asian tiimoilta myös komission maatalousosaston varapääjohtajan.
Maatalousministerit tapasivat maanantaina amerikkalaiskollegansa Tom Vilsackin. Lounaskeskustelun aiheena oli EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut.
EU-maiden edustajat tivasivat Vilsackilta vastauksia tuttuihin kiistanaiheisiin, kuten geenimuunteluun, hormonilihaan, tuontikiintiöihin ja lihatuotteiden desinfiointikäsittelyyn.
Amerikkalaisministeri painotti, että maataloustuotteiden on oltava mukana mahdollisessa EU:n ja USA:n välisessä vapaakauppasopimuksessa.
”Jos maatalous ei ole mukana sopimuksessa, kongressi tuskin hyväksyy sitä”, hän sanoi Luxemburgissa.
Vilsack uskoo, että kiistoihin voidaan löytää ratkaisuja vastavuoroisen tunnustamisen avulla. Se tarkoittaa, että EU hyväksyisi amerikkalaiset tuotteet ja USA eurooppalaiset tuotteet.
”Ei menetelmillä pitäisi olla väliä, jos kuitenkin päädymme samaan lopputulokseen.”
EU:ssa ollaan kuitenkin linjattu, ettei esimerkiksi hormonilihasta ja gm:stä edes neuvotella.
”On aika vaikea neuvotella, jos vastapuoli vain listaa asioita, joista se ei suostu neuvottelemaan. Tiede on yhteinen kieli, johon meidän pitäisi uskoa”, Vilsack arvosteli eurooppalaisten näkemyksiä
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
