Hyvää hallintotapaa – vai leikataanko?
Kuntavaalien alla ja muutoinkin yleisessä keskustelussa kuntien ja valtion taloudesta on käytetty paljon energiaa lähinnä kolmen asian pohdiskeluun: nostetaanko veroja, mistä leikataan ja paljonko velkaannutaan.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että kuntien ja valtion omistuksessa olevissa osakeyhtiöissä on merkittävä määrä varallisuutta ja liiketoimintaa.
On syytä huomioida julkiset liikelaitokset, jotka tulevat muuttumaan osakeyhtiöiksi EU-komission tyrmätessä toistamiseen suomalaisen julkisen liikelaitosmallin, joka sellaisenaan vääristää kilpailua ja markkinoita.
Käytännössä osakeyhtiön hallituksen tehtäviin kuuluu – tai ainakin tulisi kuulua – yhtiön toiminnan asianmukainen organisointi, sisäisen kontrollijärjestelmän toimivuuden varmistaminen, varainhoidon ja toimitusjohtajan valvonta sekä osakeyhtiölle tyypillisen voitontuottamistarkoituksen edistäminen.
Hallituksella on merkittävä rooli yhtiön strategian jalkauttamisessa ja valvonnassa eli käytännössä omistajien tahtotilan toteuttamisessa. Tästä konkreettinen esimerkki on Hyvä hallintotapa (Corporate governance) sekä vastaavat koodistot ja eettiset ohjeet, jotka osaltaan edustavat omistajien tahtoa.
Valtion tai kuntien omistuksessa olevien osakeyhtiöiden tosiasiallisia omistajia ovat Suomen kansalaiset ja kuntalaiset.
Valtiotalouden tarkastusviraston pääjohtaja, oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti on todennut: ”Hyvän hallintotavan mukainen strateginen ohjaus ja valvonta eivät ole vasemmalla kädellä hoidettavia asioita tai pelkkää kahvinjuontia.”
Tästä on helppo olla täysin samaa mieltä – hallitustyöskentely ei voi eikä saa olla amatöörimäistä puuhastelua ja kumileimasimena toimimista. Ei etenkään aikana, jolloin paine verojen korotuksiin on suuri ja kunnallisia palveluja ajetaan alas.
Valitettava tosiasia kuitenkin lienee, että erityisesti kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallituspaikkoja jaetaan muiden ansioiden kuin osaamisen perusteella.
Kyseenalaistan myös, miten hallituksen jäsenten muita luottamustoimia ja kytköksiä valvotaan – julkisuuteen päätyvien väärinkäytösten perusteella johtopäätös on: ei mitenkään, tai ainakin hyvin huonosti.
Kansalaisilla ja kuntalaisilla on täysi oikeus odottaa valtion ja kunnan omistamien yhtiöiden johtamiselta ja valvonnalta hyvän hallintotavan mukaista toimintaa sekä aitoa läpinäkyvyyttä. Hyvän hallintotavan mukainen asenne ja toimintatapa on integroitava itse toimintaan, sen ohjaukseen ja johtamiseen.
Päätökset verojen nostosta, palveluiden alasajosta tai lisävelkaantumisesta ovat vailla perusteita, jos samaan aikaan konsernitaseen tulonodotuksia sisältäviä omaisuuseriä hoidetaan harrastuspohjalta.
Rami Paavilainen
filosofian maisteri
Turku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
