Metsämustikallehaetaan EU:ltaalkuperäsuojaa
JOENSUU (MT)
Mustikka sisältää C- ja E-vitamiinien lisäksi runsaasti flavonoideihin lukeutuvia antosyaaneja eli yhdisteitä, jotka luovat marjaan sinisen värin. Ihmiselle näistä mustikan sisältämistä yhdisteistä tiedetään koituvan runsaasti terveyshyötyjä.
Arktiset Aromit -yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Moisio muistuttaa, että metsämustikoita keräävät, toimittavat ja jatkojalostavat yritykset menettävät nykyisellään vientituloja, koska maailmalla mustikka rinnastetaan viljeltäviin marjalajeihin, kuten pensasmustikkaan.
Yhdistys ajaa metsämustikalle EU:sta alkuperäsuojaa, jotta marjatuotteiden markkinointi helpottuisi.
Toistaiseksi asia ei ole maa- ja metsätalousministeriössä edennyt virallisen hakemuksen asteelle. Moision mukaan hakeminen saattaa siirtyä Maaseutuviraston tehtäväksi Seinäjoelle.
”Tiedetään, että Suomen pohjoinen luonto muodostaa metsämustikkaan antosyaania jopa 3–4 kertaa enemmän kuin sitä on pensasmustikassa”, Moisio sanoi tiistaina Joensuussa pidetyssä Miten lisäarvoa metsästä -seminaarissa.
”Mustikasta tuodaan esille niin perinneherkut, pitkän matkan hiihtäjät, kansanlääkintä kuin suosittu kotitalouspoimintakin”, Moisio luettelee alkuperäsuojan perusteluja.
Maailmalla ”bilberry”-nimellä myydään sekalaisia tuotteita, joissa on paljastettu olleen goji-marjaa, riisijauhoa, soijaöljyä ja porkkanajauhetta.
Viljeltyjä marjoja saadaan maailmalla tuotettua vuosittain moninkertaiset määrät verrattuna 15 miljoonan kilon vuotuiseen suomalaiseen metsämustikkasatoon.
Japanilaisen kauneus- ja terveystuotteita valmistavan Wakasa-Seikatsu-yrityksen osastopäällikkö Kumiko Takimoto totesi, että Japanin markkinoilla tutkimustiedolla ja lääkärien suosituksilla on ratkaiseva merkitys.
Antosyaanipitoisuuksien takia nimenomaan pohjoismaalainen mustikka kiinnostaa. Sitä viedään Japaniin 80 000 tonnia vuosittain. Takimoton yrityksessä mustikkaa käytetään muun muassa silmien hoitokapseleihin.
”Suomella on hyvä maine”, Takimoto kiitteli.
Hän sanoi myös, että puolukan kysyntä on kasvussa, kunhan sen terveysvaikutuksista saataisiin lisää tutkimusnäyttöä.
Metsäntutkimuslaitoksella on jo vuosia selvitetty marjakarttojen käyttöön saamista. Puuston perusteella voidaan marja-alueet määritellä, mutta miten tietoon saataisiin liitettyä kausikohtainen ennuste?
Erikoistutkija Mikko Kurttila Metsäntutkimuslaitoksesta toivoi marja-alan toimijoiden näkökantoja.
Tammikuussa lähtee 2 000 metsänomistajalle Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan kysely siitä, kenelle marjapaikkatietoa saa ja kannattaa jakaa.
”Vireillä on mobiilisovellus, mutta toistaiseksi tutkijat ovat vasta selvitelleet, vastaako ennuste todellista tilannetta. Sen selvittäminen on aina työläintä”, Kurttila sanoi.
Hänen mukaansa nykyteknologia tarjoaa mahdollisuuksia pelisovelluksista alkaen ties mihin.
”Selvitämme, millainen sisältö palvelee parhaiten. Voiko sovellus olla liiketoimintaa vai kenties julkinen, maksuton palvelu?”
Yleisöstä kuultiin kommentti, että miksei marjakarttoja ole tehty jo aiemmin.
”Ei tehdä tästä tiedettä, vaan käytännön työkalu!”
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
