Solidaarisuushilloa etelän taideväelle
Matkailu avartaa, ja lukeminenkin usein.
Ensin olin jättää koko jutun lukematta. Helsingin Sanomat (HS 18.8.) seurasi tiedostavaa taide- ja aktivistiväkeä Kainuuseen Hyrynsalmelle, jossa tempaistiin thaimaalaisten marjanpoimijoiden kapitalistista riistoa vastaan.
En tunne kovin montaa hyrynsalmelaista riistokapitalistia. Hyvä, että aihe kiinnosti HS:ää, mutta itse pelkäsin jutun lukemalla pilaavani hyvän sunnuntaipäivän.
Onneksi sivun alareunassa oli pieni kuva tutusta viljelijästä, Kemppaisen Esasta, MTK-Kainuun puheenjohtajasta (Hyviä puintikelejä vaan Esalle!). Pakkohan oli lehteen tarttua.
Hyvällä asialla taideväki oli . Solidaarisuushillo-tapahtumassa oli tarkoitus poimia mustikoita, keitellä ne hilloksi ja myydä hillo thaimaalaisten poimijoiden työolojen parantamiseksi.
Harmi tempauksen kannalta, yhtään paikallista tai kesäasukasta ei tapahtumaan ehtinyt ja aktivistien voimin metsästä irtosi vain muutama desi mustikoita. Nopeat thaimaalaiset olivat jo ehtineet itse poimia solidaarisuushillonsa marjat.
Paikallisten asukkaiden puuttuminen ei tunnu yllätykseltä. Kuten thaimaalaiset poimijat, myös moni hyrynsalmelainen on joutunut lähtemään leivän perässä maailmalle. Jos haravoi neliökilometrin Hyrynsalmea, voi tavata keskimäärin 1,8 hyrynsalmelaista. Mustikoita ja puolukoita on paljon enemmän.
Tamperelainen taiteilija Mikko Lipiäinen on kuitenkin varma, että thaimaalaispoimijoita riistetään. Riistäjä on marjateollisuus. Lipiäisen marjasaaliilla ei tietysti lentolippuja ostella – tuskin edes kertalippua kotikaupungin paikallisbussiin. Luultavasti thaimaalaisilla menee paremmin.
Riistoa vastaan paikalle on tullut myös vasemmistonuorten turkulainen puheenjohtaja Li Andersson. Hänestä on väärin, että poimijat urakoivat 10–16-tuntista päivää ilman takuupalkkaa.
Yhtään thaimaalaista poimijaa ei ollut ehtinyt hillotapahtumaan, joten heidän kantaansa HS:n jutussa ei kuultu.
Muusta mediasta on selvinnyt, että poimijoiden työ on kovaa ja päivät pitkiä. Tarkoitus on ansaita mahdollisimman paljon rahaa, jolla kotimaassa investoidaan omaan maatilaan ja parannetaan perheen elintasoa.
Suomalaisille tämä on tuttua Amerikan ja Ruotsin siirtolaisuudesta.
Matkailu alkoi avartaa etelän taideväkeä, kun mv. Esa Kemppainen tuli paikalle. Esa kuului lähtökohtaisesti riistäjiin, koska majoitti poimijoita omistamallaan vanhalla kyläkoululla.
Hyrynsalmelle asettunut taiteilija Antti Majava sovitteli tilannetta taitavasti. Solidaarikoille selvisi pian, että Esa ja thaimaalaiset poimijat kuuluvat käytännössä samaan porukkaan.
Myös Esa on painanut töitä kellon ympäri jo vuosikymmenet. Jos thaimaalaiset poimijat tienaavat keskimäärin kolme euroa tunnissa, Esan ammatissa yltää viiden euron tuntipalkkaan.
Olisi ihanne, että molemmat saisivat työstään kunnon korvauksen. Niin metsämarjoista kuin maataloustuotteista – riistoa tai ei – elantonsa ottaa moni muukin kuin poimija tai viljelijä.
Li Andersson, 25, opiskelee kansainvälistä ihmisoikeutta, rakastaa matkustamista Venäjällä, nauttii kiireettömistä aamuista, hyvistä elokuvista, yöllisistä kävelyistä, uusista ihmisistä ja kahvista.
Tämä kaikki on varmasti ihanaa. Se on myös mahdollista niin kauan kun joku poimii marjat, keittää hillot, myy ne kovaan hintaan maailmalle ja maksaa kiltisti veronsa Suomeen.
Samaa hilloa ovat myös paperi, lankku, koneet ja elintarvikkeet. Niitä tuottaessa kilvan riistetään ja tullaan riistetyiksi. Joku joskus rikastuukin. Kiireettömiä aamuja on harvoin.
Suomen menestys tarvitsee myös taidetta, kulttuuria ja monenlaista aktivismia. Ja tietysti solidaarisuutta.
Kun solidaarikko valitsee Alkosta viinipulloa illallispöytään, maun soisi toimivan kotimaisen ruuan kanssa. Tiedostava kulttuuri- ja taideväki tuntuu tosin suosivan useimmiten tofua ja riisiä.
Riisin epäkohtiin kuuluu, että sen thaimaalainen viljelijä joutuu etsimään lisäansioita pohjoisen oudoista metsistä. Onneksi suomalainen kollega sentään järjestää majoituksen.
Leipä on tiukassa molemmilla. Riistoa ja solidaarisuutta on maailmassa moneen lähtöön.
jussi.martikainen@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
