Voikoskella ajettiin vetyautolla jo 1920-luvulla
MÄNTYHARJU (MT)
Vety-yhteiskunnasta puhutaan useimmiten 2000-luvun ilmiönä. Sitä se ei ole kaikille, ainakaan pelkästään. Mäntyharjun Voikoskella nimittäin ajettiin autolla vedyn voimalla jo vuonna 1927.
”Polttoainetta säännösteltiin, mutta ajaa piti”, Woikoski Oy:n hallituksen puheenjohtaja Clas Palmberg kertoo.
Autoilla hoidettiin liiketoimia muun muassa Viipuriin.
Kun Palmberg aikoinaan kysyi vedyllä ajaneelta isältään asian yksityiskohtia, tämä piti kysymystä tyhmänä.
”Systeemi oli hyvin yksinkertainen, takapenkille sijoitetusta vetytankista johdettiin vetyä kupariputkella suoraan moottoriin. Ensimmäisellä käynnistyksellä kone yski, mutta pienen säätämisen jälkeen ajo onnistui kuten bensallakin.”
Meni melkein sata vuotta, ennen kuin Voikoskella taas ryhdyttiin ajamaan vetyautolla. WOI 1 -rekisterikilvellä varustettu Hyundai oli Suomen ensimmäinen nykyaikainen vetyauto. Se toimii erilaisella tekniikalla kuin edeltäjänsä Voikoskella, mutta polttoaine on sama.
Miksi vedyn käyttö ei jo aikaa sitten yleistynyt?
”Maailma ei vain ollut valmis, öljyä taisi olla liikaa”, Palmberg toteaa.
Woikosken automuseossa oleva Packard-merkkinen auto on silti vakuuttava todiste yhtiön edistyksellisyydestä myös nyky-yhteistyökumppaneille.
Woikoski avasi juuri ensimmäisen Suomen ulkopuolisen vetytankkausasemansa Ruotsin Göteborgiin. Sijainti on strategisesti merkittävä, sillä se avasi Skandinaviasta ”vetyreitin” Eurooppaan. Suomeen ensimmäinen vetyasema avattiin vuonna 2013.
”Näitä on kiva tehdä, mutta ne ovat tulevaisuutta. Vielä ne eivät elätä”, Palmberg kertoo.
Kaasuja valmistavalla perheyhtiöllä menee tällä hetkellä mukavasti. Kahtena viime vuonna se on investoinut suunnilleen vuoden liikevaihtonsa verran, eli runsaat 40 miljoonaa euroa. Väkeä on palkattu lisää 40–50 henkeä.
Runsas vuosi sitten Woikoski avasi Kokkolaan vetytehtaan ja vajaat kaksi vuotta sitten ilmakaasutehtaan.
”Tämä niin sanottu lama antaa erilaisia mahdollisuuksia. On tilaa investoida, kun muut eivät halua tehdä sitä.”
Ala liittyy tiiviisti esimerkiksi vesien puhdistukseen, jonka parissa työtä riittää tulevaisuudessa.
”Meillä olisi nyt enemmän järkevää tekemistä kuin ehdimme tehdä. Täytyy valita, mitä tehdään.”
Yhtiö valmistaa muun muassa hitsauskaasuja ja heliumia. Asiakkaina on myös noin puolet Suomen sairaaloista. Niissä Woikosken tuotteita käytetään muun muassa keskosten hoitoon ja magneettikuvaukseen.
”Kaasuala kuulostaa tosi tylsältä, mutta on hyvin monipuolinen. Kaasu on perusraaka-aine, joka liittyy melkein kaikkeen ja pitää pyörät pyörimässä”, Palmberg toteaa.
Viennin osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 15 prosenttia, mutta näkymät sen kasvuun ovat hyvät. Toiminta painottuu silti kotimaahan, missä pääasialliset kilpailijat ovat kaksi monikansallista yhtiötä.
”Meillä on mahdollisuudet hyvin yksilölliseen palveluun. Teemme esimerkiksi kotona käytettäviä happilaitteistoja.”
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
