Ikäihmiset lähtevät barrikadeille rollaattorimarssilla – "Osa ihmisistä maksaa hengellään siitä, että he osallistuvat säästötalkoisiin"

Suomessa on 1,3 miljoonaa eläkeikäistä. Heidän ikähaitarinsa on yli 40 vuotta. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA.  

Vanhukset ja kaikenikäiset ihmiset marssivat perjantaina ympäri Suomea vanhusten oikeuksien puolesta. Rollaattorimarsseilla osoitetaan mieltä arvokkaan vanhuuden puolesta ja samalla juhlitaan vanhenemista.

Marssi järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna Tampereella, missä se keräsi noin 2 000 kävijää. Tänä vuonna tapahtuma on levinnyt 30 paikkakunnalle ympäri maata. Marssin tarkoitus on osoittaa huolta iäkkäiden palveluiden tilanteesta ja muistuttaa ikääntymisen moninaisuudesta.

”Halutaan tuoda esiin iäkkäiden omaa ääntä”, sanoo marssin järjestävänä tahona toimivan Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara.

Moni suomalaisvanhus tunteekin jääneensä syrjään julkisesta keskustelusta ja politiikasta. Eläkeliiton alkuvuodesta teettämässä kyselyssä vain neljä prosenttia yli 12 000 vastaajasta tunsi, että eläkeläiset ovat edustettuna eläkejärjestelmää koskevassa julkisessa keskustelussa.

Erityisesti keskustelu siitä, että eläkeläiset eivät osallistu valtakunnan talouden sopeuttamistalkoisiin, koettiin ikääntyneiden taholta loukkaavana. Eläkkeet eivät ole joutuneet samaan leikkuriin monien etuuksien ja määrärahojen kanssa.

Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo kuvailee tilannetta makaaberiksi. Viranomaistutkinnassa on useita tapauksia, joissa vanhuksia on jopa kuollut hoivatyössä tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi ja palvelut ovat vain vähentyneet väestön ikääntyessä.

”Osa ihmisistä maksaa hengellään siitä, että he osallistuvat talkoisiin”, toteaa Vuorisalo.

Tänä vuonna on uutisoitu useasta tapauksesta, jossa vanhus on kuollut sairaala- tai hoivakotihoidossa. Viranomaistutkintoja aloitettiin muutaman kuukauden sisällä ainakin neljä.

Ikääntyneiden kokema ikäsyrjintä on yli kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana, Vuorisalo kertoo. Aiempaa selkeästi useampi kokee tulleensa kohdelluksi huonosti poliitikkojen ja median taholta.

Vuorisalon mukaan vuonna 1994 eläkeläisistä alle neljännes koki huonoa kohtelua ja vähättelyä poliitikkojen taholta. Vuonna 2024 luku oli hypännyt lähes kahteen kolmasosaan. Tiedotusvälineiden kohdalla luku oli sitäkin synkempi: se oli noussut 30 vuodessa 13 prosentista 53:een.

”Iän arvostus on säännöllisesti tehtyjen tutkimusten valossa laskenut”, sanoo Vuorisalo.

”Suhtautuminen vanhuuteen on negatiivisempaa yhteiskunnan kuin yksilöiden taholla. Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan yli 16-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat vanhuuteen myönteisesti, mutta yhteiskunnan taholla vanhuksista puhutaan taakkana ja "harmaana massana"”, Lausvaara sanoo.

Lausvaaran mukaan poliitikkojen puolelta väläytelty idea vanhusten hoivan siirtämisestä yhteiskunnalta omaisille ei ole ratkaisu hoivan tarpeeseen. Erityisesti muistisairaiden ihmisten määrä on nousussa, eikä hoivaa pysty toteuttamaan muiden töiden ohessa.

Myös digitalisaatio ajaa osan vanhuksista hakemaan apua asioihin, joita he pystyisivät kognitiivisesti, mutta eivät teknisesti, tekemään itsenäisesti.

Ikäihmisten elämä ei kuitenkaan ole pelkkää synkkyyttä. Yli 75-vuotiaat kokevat itsensä keskimäärin onnellisemmiksi kuin muut suomalaiset, selvisi Miina Sillanpään säätiön tekemästä selvityksestä. Yli 75 prosenttia sanoi olevansa vähintäänkin melko onnellinen.

Suomessa on 1,3 miljoonaa eläkeikäistä. Heidän ikähaitarinsa on yli 40 vuotta, Lausvaara muistuttaa.

”Heistä yli 90 prosenttia asuu omassa kodissa ja pärjää ilman palveluita. Siinä mielessä on kaksi kuvaa iäkkäistä.”

Kahtiajako iäkkäiden keskuudessa on kasvussa siinä missä muidenkin ihmisryhmien kohdalla. Osaan esimerkiksi palveluiden väheneminen iskee kovempaa kuin toisiin.

”Taakkapuhe on vääristänyt vanhuuden kuvaa. Puolentoista miljoonan eläkeläisen joukolla on valtava veronmaksukyky ja kuluttajana he ovat äärimmäisen iso ryhmä”, Lausvaara sanoo.