Suomen puolustusrahoihin luvassakorotuksia seuraavalla hallituskaudella
Paineet puolustusvoimien määrärahojen korotukseen kasvavat merkittävästi 2020-luvulla, kun nykyinen hävittäjäkalusto vanhenee. Myös maa- ja merivoimien puolella lisärahoitus on tarpeen. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoPORI (MT)
Puolustusvoimille on luvassa lisärahoitusta seuraavalla hallituskaudella hallituksen väristä riippumatta.
Suurimmista eduskuntaryhmistä kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten piirissä arvioidaan, että puolustuksen nykytaso kyetään säilyttämään vähintään 50 miljoonan euron suuruisella lisärahoituksella.
SDP ei ota puolueena kantaa euromääräisiin korotuksiin, mutta pitää tärkeänä puolustusvoimien toimintakyvyn turvaamista.
”Keskeinen kysymys on, ovatko puolustusvoimien tehtävät sekä toisaalta niiden rahoitus tasapainossa keskenään? Yksiselitteinen vastaus on, että eivät ole”, puolustuksen parlamentaarista selvitysryhmää johtava kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) toteaa.
”Jollei puolustusvoimille saada lisää rahaa, ei nykyisistä maanpuolustuksen perusteista eli koko maan puolustamisesta ja yleisestä asevelvollisuudesta, kyetä pitämään kiinni.”
Kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) yhtyy Kanervan näkemyksiin.
”Ensi hallituskaudella on löydyttävä vähintään 50 miljoonaa euroa lisää, jotta maanpuolustuksen nykytaso saadaan turvattua.”
Turvallisuus- ja puolustusasiat olivat esillä Suomi Areenassa tiistaina järjestetyssä Kansalaiskeskustelu puolustuspolitiikasta -paneelissa.
Kanerva ja Kääriäinen suhtautuvat suopeasti Suomen ja Ruotsin välisen sotilaallisen yhteistyön syventämiseen.
Kanerva olisi valmis tiivistämään naapurusten yhteistyötä aina valtiosopimukseen saakka.
Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mielestä Suomen kannattaisi vakavasti harkita liittymistä sotilasliitto Natoon.
”Yhteistyö on tärkeää, mutta maanpuolustusta ei voi rakentaa kumppanuuksien varaan.”
Perussuomalaisten Jussi Niinistö keskittyisi ensisijaisesti Suomen omaan maanpuolustukseen.
”Natoa ei ole tarpeellista vatvoa juuri nyt, vaan oma puolustus on laitettava kuntoon. Hallituksen toteuttamat leikkaukset puolustusmäärärahoihin ovat olleet ylimitoitettuja ja epäonnistuneita.”
Myös Haglund, Kanerva ja Kääriäinen pitävät omaa vahvaa puolustusta kaiken perustana.
”Suomi ei voisi Natoon liittyessään missään nimessä ajaa omaa puolustustaan alas”, Haglund painottaa.
SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen sekä keskustan Kääriäinen eivät Natolle lämpene.
”Suomen Nato-jäsenyys todennäköisesti parantaisi puolustuskykyämme, mutta vastaavasti heikentäisi turvallisuustilannettamme”, Koskinen arvioi.
Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkoston puheenjohtaja Johanna Sumuvuori olisi valmis pienentämään Suomen armeijan reservin kokoa ja suuntaamaan resursseja materiaalihankintoihin.
”Maasodan uhka on vähentynyt, ja kyber- ja informaatiosodankäynnin puolestaan kasvanut.”
”Olisi kyettävä laajentamaan sodankäynnin käsitettä perinteisen ulkopuolelle.”
Seppo Kääriäinen allekirjoittaa näkemyksen uusien uhkien noususta, mutta tyrmää vaatimukset reservin pienentämisestä.
”Nykyreservi on kooltaan 230 000. Tämä määrä tarvitaan hoitamaan nykyiset tehtävät, vähemmällä se ei onnistu”, Kääriäinen sanoo.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
