Pysäyttävätkö papanat rakennushankkeen? Liito-oravien kakkaa kysellään nettipalstoilla ja myydäänkin luontaistuotteena

Liito-oravien pariutumiskausi on juuri alkamassa. Kuva: Heikki Willamo

Liito-oravan papanat vaihtavat väriä vuoden mittaan. Kuva: Maria Miklas

Tuttava kyseli Facebookissa, saako jostain liito-oravan papanoita. Myös erilaisilla keskustelupalstoilla keskustellaan välillä niistä, ajatuksena laittaa kapuloita rattaisiin kaavoitus- tai rakennushankkeelle.

"Pelkillä papanoilla ei mitään hanketta estetä", sanoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä.

Jos papanoita löytyy, pitää selvittää, onko kyse ohikulkevan liito-oravan jätöksistä vai pysyvämmästä reviiristä.

Yksi papana ei tee metsästä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Toisaalta paikka voi olla lain turvaama lisääntymis- ja levähdyspaikka ilman papanoitakin.

Liito-oravat liikkuvat Hyvärisen mukaan laajalla alueella, varsinkin koiraat. "Koiraat liikkuvat kymmenien, jopa yli sadan hehtaarin alueella, naaraiden reviiri on tyypillisesti 3–10 hehtaaria. Elinpiirillä on useita pesäpaikkoja, joita ne käyttävät vaihtelevasti."

Liito-oravan papanoita myydään useissa ulkomaisissa verkkokaupoissa. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä kuivatut, puhdistetut papanat tunnetaan nimellä Wu Ling Zhi.

Papanoiden lähteeksi mainitaan verkkokaupoissa eteläisessä Kiinassa esiintyvä, liito-oraviin kuuluva Trogopterus xanthipes. Osassa verkkokaupoista mainitaan myös Suomessa esiintyvä Pteromys volans.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen kouluttaja Mikael Ikivesi kertoo, että Trogopterus xanthipesin papanoita on käytetty verenkierron häiriöihin sekä kuukautisongelmiin Kiinassa ja muualla Itä-Aasiassa.

"Kiinalaisen lääketieteen ammattikirjallisuudessa ei liito-oravan papanoita ole enää suositeltu aikoihin, vaan niiden tilalla on ollut useita kasvisperäisiä valmisteita", Ikivesi kertoo sähköpostitse.

"Papanoihin liittyy erilaisia tauteihin liittyviä riskejä ja lisäksi liito-oravatkin ovat lähes kadonneet Kiinasta, joten nämä ovat luultavasti olleet osasyinä papanoiden käytöstä luopumiseen. Merkittävämpi syy on ollut yleinen pyrkimys korvata kaikki eläinperäiset tuotteet kokonaan synteettisillä tai kasviperäisillä valmisteilla. Tämän vuoksi myös liito-oravien papanoissa esiintyviä yhdisteitä on tutkittu, jotta niiden mahdollisia vaikututtavia aineita tai aineiden mahdollista syntetisointia on voitu tarkastella."

Kansan parissa vuosituhansia vanhat uskomukset ovat kuitenkin tiukassa, Ikivesi kertoo. "En yllättyisi vaikka jotkut vanhemmista yrttilääkäreistä yhä suosittelisivat niitä samoin kuin ennenkin."

2000-luvulla lepakoiden ja rottien ulosteita myytiin nettikaupoissa liito-oravan papanoina. "Tietääkseni niitä ei koskaan päätynyt Eurooppaan myyntiin."

Ikiveden mukaan nettikaupoissa on nytkin kuvien perusteella myynnissä jotain muuta kuin mitä myyjät väittävät. "Oikeiden papanoiden ei esimerkiksi pitäisi olla harmaanruskeita tai epäsäännöllisiä kasoja, vaan hieman pitkulaisia papanoita, jotka ovat vihertäviä (ja hivenen kiiltäviä) johtuen kyseisen liito-oravalajin ravinnosta."

Euroopassa ja Yhdysvalloissa papanat ovat kiellettyjen listalla ja määritelty sopimattomaksi ihmisten käytettäväksi.

Liito-orava on Suomessa vaarantunut laji, tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Myöskään kulkuyhteyksiä pesäkololle ja ruokailualuetta ei saa heikentää.

Jos pesäkolo havaitaan, suunnitelmia pitää muuttaa niin, että sitä ei hävitetä tai heikennetä.

Esimerkiksi Turku-Helsinki-moottoritielle rakennettiin useita tunneleita liito-oravien takia. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että Helsingissä maakaasuputken linjausta muutetaan liito-oravien takia.

Liito-oraviin liittyvät ristiriidat rakentamisen kanssa ovat Hyvärisen mukaan keskittyneet kaupunkien läheisyyteen. Tiheä liito-oravakanta on esimerkiksi Espoossa, Kuopiossa ja Tampereella.

Liito-orava nousi viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa takaisin uhanalaisten lajien joukkoon. Edellisessä arvioinnissa 2015 se putosi uhanalaisten listalta silmälläpidettäväksi.

Viimeisen kymmenen vuoden seurantajaksolla liito-oravan kanta on koko maan tasolla laskenut yli 30 prosenttia, mutta alueellisia eroja on, Hyvärinen kertoo.

Hyvärisen mukaan biologi näkee nopeasti paikalle mennessään, sopiiko metsä liito-oravalle. Maallikolle se voi olla vaikeampaa.

"Liito-orava tarvitsee sopivia pesäpuita ja ruokailualueita. Puhdas männikkö on sopimaton metsä liito-oravalle. Yleensä se viihtyy varttuneissa kuusivaltaisissa sekametsissä", Hyvärinen kertoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan laji on runsain läntisessä ”Pelto-Suomessa” ja harvempi itäisessä ”Metsä-Suomessa”.

Keväällä liito-oravien papanat on helppo huomata. Ne muuttuvat kellertäviksi puiden norkkojen mukana syödyn siitepölyn vuoksi. Kesällä ne ovat tummia ja vaikeampia havaita.

Liito-oravien pariutumiskausi on juuri alkamassa. "Oravat alkavat pian vilkastua, niitä voi nähdä liikkeellä valoisaankin aikaan", kertoo Hyvärinen.