Päätoimittajalta Sairas Suomi voi parantua

Viime viikolla Euroopan

tilastokeskus julkaisi EU-

maiden talousluvut. Suomelle tieto oli tyly: kehityksemme on Euroopan surkein.

Heinä-syyskuussa Suomen bruttokansantuote supistui

0,6 prosenttia. Jopa Kreikalla menee vähemmän huonosti.

Suomen taantuma on kestänyt jo neljä vuotta, eikä merkkejä paremmasta ole nähtävillä. Joku optimisti löytää niitä välillä, mutta yleensä uudet

luvut palauttavat karuuteen.

Meidän on tärkeä ymmärtää, että Suomi on Euroopan talouden sairas mies – ja tauti on vakava.

Suomen taudinkuvaan löytyy useita selityksiä.

Suomi menestyy vielä osin hyvin esimerkiksi Maailman talousfoorumin WEF:n kilpailukykyvertailussa, vaikka sijoituksemme on pudonnut.

Olemme kärjessä muun muassa perusopetuksen laadussa, teknologian saatavuudessa, omaisuudensuojan vahvuudessa ja yritystoiminnan eettisyydessä. Kaikki ovat

tärkeitä vahvuuksia.

Monessa asiassa Suomi on häntäpäässä. Selvästi surkein Suomi on palkkojen muodostumisen joustavuudessa.

Ykköspaikka on Virolla, Suomen sija on 140. Jokainen voi pohtia, miten tämä vaikuttaa yritysten ja työpaikkojen ohjautumiseen.

Sijaluku on kelvoton myös verotuksen kannustavuudessa.

Työmarkkinoiltamme puuttuu siis markkinatalous eikä verotus kannusta työntekoon. Molemmat ovat talouden

kasvun dynamiikan ytimessä. Molemmat ovat myös korjattavissa, jos on tahtoa.

Kuuntelin jokin aika sitten yrittäjää, joka johtaa 70-vuotiasta metalliyritystä.

Yritys kilpailee globaalisti. Se työllistää 70 ihmistä ja tekee liikevaihtoa lähes 10 miljoonaa euroa.

Kyse on Suomen talouden kannalta tärkeän kokoluokan yrityksestä, joka on mennyt rohkeasti maailmalle. Uudet työpaikat syntyvät juuri sen kaltaisiin ja sitä pienempiin yrityksiin.

Yrityksen koko tuotanto on Suomessa. Palkat ovat noin

40 prosenttia kuluista. Lisäksi

kuluista 15 prosenttia menee ulkopuolisille palveluntuottajille, joiden palkkakulut eivät nekään jousta.

Miten yritys parantaa kilpailukykyään, jos se ei menesty raastavassa kilpailussa?

Lisäksi yritys on kärsinyt laittomista lakoista, joita riittää.

Teknologiateollisuuden

mukaan niitä oli viime vuonna Suomessa yli sata ja Ruotsissa ei yhtään.

Jos Suomi halutaan tervehdyttää, se edellyttää työmarkkinoiden rohkeaa uudistamista. Tarvitsemme paljon lisää joustavuutta, jotta yritykset voivat menestyä maailmalla.

Jos ne eivät menesty, meiltä loppuvat työt – ja niiden

mukana verot ja palvelut.

Hallitus on paljon vartijana, kun se antaa esityksen paikallisesta sopimisesta. Halutessaan hallitus voi tervehdyttää

Euroopan sairasta miestä

edistämällä sitä.

Jos paikallista sopimista

halutaan lisätä, se pitää kirjata

lakiin eikä jättää järjestöjen sovittavaksi. On monesti nähty, että korporaatiot eivät luovu hevin vallastaan.

Sopiminen pitää myös mahdollistaa kunnolla sille työnantajayritysten suurelle enemmistölle, joka ei järjestäytymättömyytensä vuoksi saa nyt sopia juuri mistään.

Ratkaisu olisi merkittävä vallansiirto työmarkkinajärjestöiltä työpaikoille – yrityksille, niiden johdolle ja henkilöstölle. Se olisi rohto, jolla olisi

iso vaikutus Suomen tervehtymiseen. Se voisi kääntää Suomen.

Avaa artikkelin PDF