Asiantuntijaryhmä ohjaisi Suomen nousuun luomutietä pitkin
”Kannattaa mennä painimaan siihen sarjaan, johon omat hartiat ovat sopivat”, taiteilija ja luomuviljelijä Osmo Rauhala sanoo.
Tällä hän tarkoittaa sitä, ettei Suomella ole kansainvälisiä menestymisen mahdollisuuksia sianlihan tai maidon bulkkituotannossa. Meidän täytyy löytää itsellemme sopiva laji.
Tutkijoiden ja luomualan ammattilaisten tuoreen raportin mukaan se laji olisi luomu. Siinä Suomella olisi mahdollisuuksia huipulle.
Rauhala oli aikanaan mukana Suomen maabrändityöryhmässä ja perehtyi siinä yhteydessä syvällisesti kansainvälisiin ruokamarkkinoihin.
Maailmassa on tällä hetkellä isoja, menestyviä ruokabrändejä, joista yksikään ei ole suomalainen, hän sanoo. Esimerkeiksi hän nostaa hollantilaiset juustot, ranskalaiset viinit ja sveitsiläisen suklaan.
Tämäntyyppisten luksustuotteiden markkinat ovat niin täynnä, että niille on uuden yrittäjän lähes mahdoton päästä.
Luomumarkkina sen sijaan on uusi, eikä sinne ole vielä syntynyt markkinajohtajia. Siellä Suomella on todelliset menestymisen edellytykset, Rauhala toteaa.
Luomussa meidän valtteinamme ovat puhdas maaperä, tauteja ja tuholaisia kurittavat kylmät talvet, puhdas vesi sekä maine luotettavana maana.
”Suomalaisten pitäisikin nyt löytää omat vahvuutensa sekä tuotteet, joita maailma haluaa.”
Rauhalan mukaan laatuajattelua pitäisi Suomessa päivittää.
”Tällä hetkellä laaduksi käsitetään se, ettei Evira ole löytänyt tuotantotilan kaakeleista bakteereja.”
Euroopassa laatu syntyy hänen mukaansa pienillä viljelyksillä ja pienissä tuotantolaitoksissa, jotka hyödyntävät paikallista maaperää, kasvistoa, ilmastoa, osaamista ja kulttuuriperintöä. Kaiken keskiössä on maku.
Ja taas esimerkki Euroopasta: parmankinkku, jota viedään Italiasta kymmenien eurojen kilohintaan.
”Parmankinkut kuivataan perinteisesti tilojen vinteillä. Ei laatu synny kaakeleista, joiden bakteereita joku kävisi mittaamassa kaksi kertaa viikossa.”
Olisiko laadukkaille luomutuotteille maailmalla ostajia?
Raportin mukaan kyllä. Ostokykyä ja -halua löytyisi sekä menestyvien länsimaiden että vauraiden Aasian talouksien luomuasiakkaista.
Näille asiakkaille on tärkeää, että tuotteella on virallinen luomusertifikaatti, Rauhala toteaa. Mitään ”melkein luomua” ei maailmalla haluta.
Vientimarkkinoiden löytäminen laadukkaalle luomulle kohentaisi Suomen vaihtotasetta.
Raportissa muistutetaan, että meille tuodaan ruokaa noin kolmen miljardin euron edestä vuodessa enemmän kuin meiltä viedään. Vaalikaudessa kansantaloudestamme valuu tätä kautta ulos 12 miljardia euroa.
Pelkästään nykyisen alijäämän puolittaminen jättäisi käyttöömme kestävyysvajeen verran euroja neljässä vuodessa, raportissa todetaan.
Uusien vientimahdollisuuksien lisäksi luomu kohentaisi vaihtotasetta vähentämällä maatalouden tuontantopanoksia – tuontivalkuaisen, -lannoitteiden ja -torjunta-aineiden ostot pienenisivät.
Lisäksi luomutuotannon lisääminen parantaisi maatilojen kannattavuutta, kohentaisi ympäristön tilaa ja parantaisi huoltovarmuuttamme, raportissa todetaan.
Raportti luovutettiin perjantaina maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
