Talvesta on ennustettu tavanomaista lauhempaa − meteorologi kertoo, mitä lopputalven säästä pystyy nyt sanomaan
Pitkissä ennusteissa on suurta epävarmuutta.
Sääennusteissa tilanne on tyypillisesti se, että ennustettavuus on kohtalaisen hyvä kolmesta neljään päivän ajan. Sen jälkeen päiväkohtainen ennustettavuus heikkenee selvästi. Kuva: Jaana KankaanpääKuluvasta talvesta on ennustettu tavallista lauhempaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että mitään kovin lauhaa säätä lopputalvelle ei ole tiedossa. Tosin on syytä huomata, että mitään varmaa lopputalven säästä ei pysty sanomaan.
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Iiris Viljamaa kertoo, että kuluvalla viikolla ei enää nähdä vielä aiemmin nähtyä signaalia tavanomaista lämpimämmästä säästä. Vielä viime viikolla sää oli tavanomaista jopa kuusi astetta lämpimämpi.
Tammikuun edetessä sää muuttuu kohti tavanomaisempaa säätä eli viime viikkoa kylmemmäksi. Signaalia tavanomaista lämpimämmästä tai kylmemmästä säästä ei ole. Tavanomaisempaan suuntaan sää muuttuu siksi, että matalapaineiden reitti muuttuu hieman aiemmasta.
Viljamaa huomauttaa, että säässä voi kuitenkin olla lyhytaikaista vaihtelua.
Viljamaan mukaan sääennusteissa on tyypillisesti se tilanne, että ennustettavuus on kohtalaisen hyvä kolmesta neljään päivän ajan. Sen jälkeen päiväkohtainen ennustettavuus heikkenee selvästi. Tämä johtuu siitä, että Suomi on vaihtelevan sään alueella, jossa matalapaineet tuovat aina uudenlaista säätä.
Viljamaa huomauttaa, että pitkissä ennusteissa on suurta epävarmuutta, ja pidempiä ennusteita katsotaan viikkotason keskiarvojen kautta.
”Ennuste alkaa usein kääntyä kohti ilmastollista keskiarvoa. Lähtotilanteella ei enää hirveästi ole vaikutusta siihen ennusteseen”, Viljamaa sanoo.
”Ei ole niin, että aina lauhaa seuraa kylmä jakso tai vastaavaa.”
Vuoden kylmin kuukausi on Suomessa tyypillisesti helmikuu.
”Eli kyllä tässä hyvin talvea on vielä jäljellä, ja hyvinkin voivat olla talven kylmimmät lämpötilat vielä edessä päin”, Viljamaa toteaa.
Moni voi ajatella, että, jos sää on jonain ajanjaksona ollut vaikkapa tavanomaista lämpimämpää, edessä on väistämättä kylmä jakso, jotta keskiarvot tasoittuvat. Aivan näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole.
Tulevaa ei voi varsinaisesti ennustaa menneen perusteella.
”Ei ole niin, että aina lauhaa seuraa kylmä jakso tai vastaavaa”, Viljamaa sanoo.
Tiivistettynä kyse on siitä, että samat ilmavirtaukset eivät liiku aina samalla tavalla kuin aiemmin.
”Virtaavassa joessakin on sekamelska virtauksessa eli samat pyörteet eivät aina mene samoista kohdista uudelleen ja uudelleen, vaan virtaus elää tilanteen mukaan”, päivystävä meteorologi vertaa.
Sähkölämmittäjän kissanpäiviä ei silti ainakaan ole edessä.
”Kyllä tässä varmasti on vielä pitkä talvi sähkölämmittäjillä edessä. Ei varmasti ole sillä saralla helppoa”, Viljamaa sanoo.
Säätyyppi meillä Suomessa on tyypillisesti melko vaihteleva. Vaikkapa Tampereella helmikuussa lämpötila voi vaihdella nollan asteen tuntumasta noin 20 pakkasasteen tuntumaan. Viljamaa huomauttaa, että tästä huolimatta myös meillä voi olla pidempiä kylmempiä tai lämpimämpiä jaksoja. Suuren vaihteluvälin takia pitkän ajan sään ennustaminen on kuitenkin vaikeaa.
”Ilmatieteen laitos ei kovin paljoa panosta noihin pitkiin ennusteisiin, koska ne yleensä menevät väärin”, Viljamaa huomauttaa.
- Osaston luetuimmat
