Suomen talvesta ennustetaan tavallista lauhempaa − näin pitkät ennusteet ovat aiemmin osuneet kohdalleen

Perimmäinen syy siihen, että ennusteet eivät osu kohdalleen, on se, että ilmakehä on eräänlainen kaaottinen järjestelmä. Käytännössä emme tiedä, mitä ilmakehässä täsmälleen tapahtuu.  Kuva: Picasa, Sanne Katainen, Jaana Kankaanpää

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF ennustaa Suomeen joulu-helmikuulle yli kaksi astetta keskimääräistä korkeampia lukemia.

Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelun meteorologi Ville Siiskonen huomauttaa, että sitä, tuleeko talvesta lauha vai kylmä, ei pysty vielä sanomaan.

Kahtena edeltävänä talvena, kun talvi oli hyvin lähellä keskimääräistä, Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus oli aiemmin ennustanut tavanomaista lauhempaa talvea. Myös tällöin ennustettiin kahden asteen poikkeamaa keskiarvoon.

Talvena 2019–2020 Suomessa oli erittäin lauha talvi, mutta tällöinkään pitkä ennuste ei saanut kiinni tulevaa kehitystä, vaan ennusti viileämpää kuin mitä toteutui. Viime aikoina ECMWF:n ennusteet eivät siis ole menneet aivan nappiin.

On myös syytä huomata, että Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen käyttämät vertailuarvot eivät perustu puhtaasti havaintoihin. Meillä Suomessa ennusteita tehdään sen sijaan havaintojen pohjalta. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksella käytössä oleva havaintoaineisto kattaa vuodet 1991–2020.

”Edelleenkin nuo pitkät ennusteet ovat kehitysasteella ja kokeilutasolla seurannassa. Niiden rajoitteet on otettava huomioon tässä”, Siiskonen painottaa.

Perimmäinen syy siihen, että ennusteet eivät osu kohdalleen, on Siiskosen mukaan se, että ilmakehä on eräänlainen kaaottinen järjestelmä. Käytännössä emme tiedä, mitä ilmakehässä täsmälleen tapahtuu.

”Havaintojen perusteella saadaan vain arvio siitä, mikä ilmakehän tila juuri tietyllä hetkellä on”, Siiskonen painottaa.

Toisaalta käytettävät ennustemallitkaan eivät ole täydellisiä.

Vaikka ennuste tavallista lämpimämmästä talvesta osuisikin kohdalleen, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö talvella voisi olla myös kylmempiä jaksoja.

”Pitkät ennusteet laskevat keskiarvon ennusteajasta, ja vertaavat sitä ilmastolliseen vertailukauteen”, Siiskonen valaisee.

Jos ennustettu parin asteen poikkeama keskiarvoon toteutuisi, tarkoittaisi se sitä, että maan lounaisosassa talven keskilämpötila on nollan asteen yläpuolella ja Lapin kylmimmissä paikoissa noin kymmenessä pakkasasteessa. Talvikuukausien keskilämpötila vaihtelee lounais-saariston noin yhdestä pakkasasteesta Lapin luoteisosan kolmeentoista pakkasasteeseen.

”Siellä voi sattumankin kautta tulla erittäin kylmä jakso, mutta sen jälkeen taas mennään erittäin lauhaksi”, Siiskonen painottaa.

Näin ollen, vaikka ennuste menisi täysin nappiin, on mahdotonta sanoa, mikä on talven kylmin tai lauhin lämpötila.

2019–2020 talvena maassamme oli todella vahva kahtiajako lumitilanteen suhteen, kun maan etelä- ja keskiosassa oli hyvin vähälumista, mutta samaan aikaan Lapissa oli lunta keskimääräistä enemmän.

Siiskonen muistuttaa, että lumeen vaikuttaa paljon se, kuinka paljon ylipäätään sataa.

Yleensä silloin, kun Suomessa on lauha talvi, meillä vallitsee läntinen tai lounainen virtaus, josta seuraa matalapainetta Skandinavian alueelle. Tästä taas seuraa se, että myös sateita muodostuu.

”Voi olla, että se kerryttäisi maan etelä- ja keskiosaan vesisadetta ja silloin tällöin lunta. Näin ollen lumen syvyys saattaa muuttua paljon. Kun menee tarpeeksi pohjoiseen, sateet kerryttävät lunta, kun siellä on keskimäärinkin niin kylmä”, Siiskonen sanoo.