Karuja lukuja ammattioppilaitoksista, valtaosa alle 18-vuotiaista ei saa edes minimimäärää opetusta
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijat saavat opetusta 15 prosenttia minimivaatimusta vähemmän.
OAJ:n koulutuspolitiikan johtajan Nina Lahtisen mukaan ammatillisiin oppilaitoksiin tarvittaisiin paljon enemmän lähiopetusta. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA.Valtaosa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista oppivelvollisista eli alle 18-vuotiaista saa vähemmän opetusta ja ohjausta kuin lain asetuksessa määritelty minimitaso edellyttää. Asia ilmenee Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n Opetushallitukselta hankkimasta aineistosta, jonka tietoja STT julkaisee ensimmäisenä mediana.
Aineistossa oli lähes 30 000 opiskelijan tiedot. Mukana olivat ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa 1. elokuuta 2022 jälkeen.
Aineiston mukaan kolme neljäsosaa tutkinnon suorittaneista oppivelvollisista sai keskimäärin 15 prosenttia vähemmän opetusta kuin koulutuksen lähtökohdaksi määritelty vähimmäistaso vaatisi. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmen vuoden opinnoissa lähes lukukauden verran puuttuvaa opetusta.
”Tilanne on hälyttävä”, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen STT:lle.
Ammatillisen koulutuksen asetuksen mukaan oppivelvollisten tulisi saada lähtökohtaisesti vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta osaamispistettä kohden. Tuntimäärä voi kuitenkin olla tätä suurempi tai pienempi opiskelijan oppimisvalmiuksien tai yksilöllisten valintojen perusteella.
Kolme vuotta kestävissä opinnoissa 12 tuntia opetusta per osaamispiste tarkoittaa 3,6:ta tuntia per päivä. Esimerkiksi liiketalouden perustutkinnossa tästä tavoitteesta jäädään 21 prosenttia eli jo ennestään vähäisestä opetuksen määrästä uupuu noin päivän verran viikossa.
Vähäisen opetusmäärän vuoksi tutkinnoille asetettuihin oppimistavoitteisiin on hankala päästä. Lahtinen huomauttaa, että opiskelijat tulevat peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen hyvin erilaisilla valmiuksilla.
”Vahva viesti ammatillisen opettajilta on huoli siitä, että niitä kaikkia tavoitteita ei ehditä opettaa kaikille opiskelijoille riittävän hyvin”, Lahtinen sanoo.
Lahtisen mukaan ammatillisiin oppilaitoksiin tarvittaisiin paljon enemmän lisää lähiopetusta, tukiopetusta sekä erityisopettajan antamaa opetusta.
”Tilanne on hälyttävä.”
Suosituimpien tutkintojen välisestä vertailusta ilmenee, että sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijat saavat opetusta keskimäärin 15 prosenttia minimivaatimusta vähemmän. Lahtisen mukaan opiskelijat eivät välttämättä saa harjoitella tarpeeksi esimerkiksi erilaisia toimenpiteitä kuten näytteenottoa, asiakaspalvelua tai lääkelaskuja.
Seuraukset näkyvät Lahtisen mukaan ennen kaikkea osaamisvajeena, joka heijastuu potilas- ja asiakasturvallisuuteen sekä työn laatuun.
”Tällöin heillä voi olla hirveät paineet töissä, että he eivät osaa. Tai voi olla, että jos saa töitä, niin koeajalla todetaan, että ei tästä tule mitään, että ei vielä osaakaan näitä”, Lahtinen sanoo.
Vähäinen opetuksen määrä voi Lahtisen mukaan johtaa myös opiskelujen keskeytykseen, jos opiskelija kokee, ettei hän opi asioita.
Kymmenestä suosituimmasta tutkinnosta eniten opetusta saivat rakennusalan sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opiskelijat, mutta heiltäkin opetuksen minimimäärästä puuttui lähes kymmenesosa.
Talotekniikan opiskelijoilta puuttuvaa opetusta on 20 prosentin verran, rakennusalan perustutkinnosta 15 prosenttia.
”Puutteet riittävästä opetuksesta talotekniikan perustutkinnossa voivat näkyä esimerkiksi erilaisten LVI-, putkiasennuksen- ja automaatiojärjestelmien osaamisessa ja kyvyssä työskennellä muiden rakennusalan ammattilaisten kanssa”, Lahtinen sanoo.
Lahtinen painottaa, että ongelmat ammattioppilaitoksissa eivät johdu opetuksen laadusta, jota pidetään yleisesti hyvänä. Opetusta on vain yksinkertaisesti liian vähän. Esimerkiksi ruotsin kielen opiskelua sisältyy ammatillisiin tutkintoihin yhden osaamispisteen eli 12 tunnin verran.
”Ei siinä ajassa ota ruotsin kielen termistöä haltuun esimerkiksi sähkö- tai terveystoimen alalta”, Lahtinen sanoo.
OAJ:n Lahtisen mukaan kukaan ei varsinaisesti valvo ammatillisen koulutuksen laatua tai määrää Suomessa. Lupa- ja valvontavirastolla on oikeus puuttua toisen asteen oppilaitosten toimintaan vain, jos joku kantelee niistä. Lahtinen toivoo, että esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies perehtyisi asiaan ja selvittäisi annetun koulutuksen määrää oppilaitoksissa.
”Tämä tukisi opetusministeriön juuri antamia ammatillisen koulutuksen laatutavoitteita, joissa lähiopetuksen määrän lisäämistä vaaditaan. Ministeriö perää kokonaisia koulupäiviä oppivelvollisille ja tätä samaa vaadimme myös me”, Lahtinen linjaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



