Lapsi ei tarvitse hajuvettä, deodoranttia tai kasvonaamiota – sama pätee moneen aikuiseen

Pistävä katku hyökkää nenän limakalvoille kaupassa, junassa, kadulla, milloin missäkin. Alkaa aivastuttaa ja yskittää. Kuin joku olisi suihkuttanut tilan täyteen tymäkkää hyttysmyrkkyä. Siltä kaikki keinotekoiset tuoksut haisevat, kun niitä ruiskii ylleen liikaa.

Usein haju on lähtöisin nuoresta, jopa lapsesta. Hajusteet ovat olleet muodissa jo pitkään. Niillä tavoitellaan statusta ja luodaan tunnelmaa luksuksesta.

Teini-ikäiset pojat toivovat haju- ja partavesiä joululahjaksi ja kauppa käy nuorten suosimissa kemikalioketjuissa. Ulkomailla olen törmännyt jopa vauvoille tarkoitettuun parfyymiin.

Ympäristötietoinen keskustelu pyörii usein ruokavalioiden ja matkustusmuotojen ympärillä. Syötkö paljon lihaa? Lennätkö?

Turhien kemikaalien kulutuksesta puhutaan vähemmän, vaikka niiden käytön vähentäminen olisi tärkeää niin ympäristön kuin terveydenkin kannalta.

Lapsi ei tarvitse hajuvettä, deodoranttia tai kasvonaamiota. Sama pätee moneen aikuiseen.

Nykyihminen pelkää hysteerisesti haisevansa pahalta, minkä takia suihkussa ravataan aamuin illoin hinkkaamassa ihoa kemikaalikoktailin sisältävillä tuoksusaippuoilla.

Sen jälkeen vartalo kuorrutetaan eri ruumiinosiin tarkoitetuilla voiteilla, suihkutetaan parfyymit päälle ja hierotaan hikirauhaset tukkivaa dödöä kainaloihin. Tai jopa koko keholle. Nythän mainostetaan, että deodoranttia pitäisi yhtäkkiä levittää joka paikkaan, muun muassa rintojen alle, jalkoihin ja takapuoleen.

Harva hoksaa laskea, monelleko epäterveelliselle kemikaalille päivittäisissä kauneudenhoito-operaatioissa altistuu.

Kosmetiikkajätit toki haluavat, että pesemme, voitelemme, hajustamme ja ehostamme itsemme sairaiksi. Kemikaalien ja jatkuvan pesemisen kuivattaman, tulehduttaman tai rasvoittaman ihon hoitoon tarvitaan jälleen arsenaali uudenlaisia tuotteita. Rahaa sataa teollisuuden laariin.

Tutkijat ovat varoitelleet, että kemikaalit imeytyvät kosmetiikasta solujen sopukoihin asti. Hajuvesien kemikaaleja, kuten ftalaatteja, on löydetty naisten munasarjoista ja -soluista asti. Myös sperman laatu on heikentynyt.

Osa kosmetiikan kemikaaleista häiritsee hormonitoimintaa ja alentaa hedelmällisyyttä. Yhä useampi biologisista lapsista haaveileva joutuu turvautumaan lapsettomuushoitoihin.

Terveydelle haitallisia kemikaaleja on myös muun muassa säänkestävissä vaatteissa ja muissa tekstiileissä, pinnoitetuissa paistinpannuissa, huonekaluissa, muoviastioissa, siivousaineissa ja ruoassa.

Erityisen huolestuttavia myrkkypitoisuuksia on mitattu kiinalaisista halpaverkkokaupoista tilatuista tuotteista, vaikkeivät kaikki EU-alueella valmistetut tuotteetkaan ole aina turvallisia saatikka tarpeellisia.

Kuluttaja pystyy valinnoillaan hillitsemään kemikaalikuormaansa. Lapsille ja nuorille olisi elintärkeää selittää juurta jaksain, miten liiallinen kosmetiikan, krääsän ja pikamuodin ostaminen heikentää heidän terveyttään ja lisääntymiskykyään. Ettei tule sitten täytenä yllätyksenä.