Eläkkeiden peruskorjauskuroisi kestävyysvajeen puoleen
Kuva: Viestilehtien arkistoHallituspuolueet ovat ilmoittaneet kesäkokouksissaan olevansa valmiita uudistuksiin, jotta Suomen taloutta raastava kestävyysvaje saataisiin hallintaan.
Uudistukset alkavat tällä viikolla hallituksen budjettiriihessä. Hallitus päättää ensi vuoden tuloista ja menoista, mutta tuskin tekee rakenteita muuttavia päätöksiä.
Suurempia uudistuksia on luvassa myöhemmin syksyllä. Nyt vain listataan ja aikataulutetaan toimet.
Hallitus hyväksyy myös lisätalousarvion, joka sisältää 346 miljoonaa euroa elvytysrahaa. Siitä suurin osa eli noin 200 miljoonaa euroa menee Finavian pääomien vahvistamiseen.
Luvassa on rahaa myös muun muassa homekorjauksiin ja väylähankkeisiin, joiden odotetaan parantavan työllisyyttä.
Nopeasti talouteen vaikuttaisi myös keskitetty palkkaratkaisu, josta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat tällä viikolla.
Hallitukselta odotetaan apua, jotta palkansaajien ostovoima ei laskisi, vaikka palkankorotukset olisivat matalia. Käytännössä valtiolta odotetaan tuloverotuksen laskua.
Jos päätökset saavat talouteen vauhtia, ne auttavat myös kestävyysvajeen kuromiseen, mutta eivät ratkaise sitä. Kestävyysvaje on liian suuri, jotta se voitaisiin ratkaista talouskasvulla. On pakko puuttua talouden rakenteisiin.
Yksi keino kestävyysvajeen kutistamiseksi olisi eläkeuudistus. Eläkeiän nosto onkin ollut keskustelussa esillä, mutta se ei riitä.
Eläkkeelle jäämisen ikä on jo noussut pitkään, mutta se ei ole pienentänyt kestävyysvajetta odotetusti. Tällä hetkellä eläkeikä on keskimäärin 60,9 vuotta. Noin 70 prosenttia yltää 64-vuoden vanhuuseläkkeeseen.
Eläkekustannusten osuus bruttokansantuotteesta nousee Eläketurvakeskuksen ennusteen mukaan 2030-luvulle saakka.
”Vaikea nähdä, että suuntaa saataisiin muutettua millään järkevällä päätöksellä. Väestön rakenne on sellainen, että vain bruttokansantuotteen nousu auttaa”, tuumaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Ismo Risku.
Siksi koko eläkejärjestelmä olisi remontoitava.
”Jos vain vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan, lisää se työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrää. Kysymys on siitä, miten reagoidaan eliniän pitenemiseen”, Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimusohjaaja Niku Määttänen arvioi.
Yksityisten alojen työeläkemaksujen nousupaine on noin neljä prosenttiyksikköä. Jos poliitikot onnistuvat poistamaan nousupaineen, voidaan arvioita kestävyysvajeesta rukata alaspäin. Mutta se edellyttää, että myös varhaiseläkkeelle jäätäisiin nykyistä myöhemmin.
Jos eläkeuudistus onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, kuittautuisi kestävyysvajeesta puolet.
Työuria pitäisikin pidentää myös alusta ja keskeltä. Esimerkiksi vihreät ehdotti viime viikolla työnteon ja sosiaaliturvan sovittamista yhteen, kokoomuksen mielestä työelämään siirtyvä voisi aluksi tehdä töitä alhaisemmalla veroprosentilla.
Toimet ovat huomattavasti eläkeratkaisua pienempiä ja jokainen vaatii pitkän poliittisen valmistelun.
”Jos ne kaikki onnistuvat, toki niistä tulee iso potti. Mutta eläkeuudistus on helpoin tehdä. Muuttujat ovat yksinkertaisia ja niitä on helppo liikuttaa”, Määttänen sanoo.
Kestävyysvajetta voidaan kuroa myös terveyspalveluja tai julkista taloutta uudistamalla.
Kokoomuksen mukaan kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen on keskeinen keino korjata julkisen talouden vajetta.
Uudistusten vaikutuksesta kestävyysvajeeseen ei kuitenkaan ole olemassa laskelmia.
”Ratkaisujen täytyy olla sellaisia, että ne vaikuttavat kestävyysvajeeseen, mutta summia ei ole antaa. Vaikutukset tulevat niin monesta purosta, että niiden laskeminen on vaikeaa”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
